Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja on lainamies GTK:sta
Teksti: Juha Kauppinen
Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen on vain virkavapaalla varsinaisesta toimestaan Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen aluejohtajan pestistä, vahvistetaan GTK:n henkilöstöhallinnosta Suomen Luonnolle.
Ely-keskuksen ylijohtajana hän on hyvin suuressa valvontavastuussa: ely-keskus on Talvivaaraa valvova viranomainen. GTK taas on virasto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kaivostoiminnan edistäminen.
Virkavapaa päättyy 31.12.2014, ilmenee Suomen Luonnon pyytämästä Pääkkösen nimikirjanotteesta. Mikäli virkavapaata ei jatketa, hän siis oletettavasti palaa tämän jälkeen GTK:n palvelukseen.
Oikeuskansleri tutkii Pääkkösen toimintaa Kainuun ely-keskuksen ylijohtajana ja viraston ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen (yl-vastuualue) johtajana.
Pääkkösen johtamassa Itä-Suomen GTK:ssa, mineraalitekniikan laboratoriossa, tehtiin muutama vuosi sitten tärkeitä mustaliuskemalmin liuotuskokeita, joiden jälkeen Talvivaara-yhtiö uskalsi investoida satoja miljoonia kaivoksen perustamiseksi Talvivaaraan.
Pian tämän jälkeen Pääkkönen nimitettiin ensin Kainuun ympäristökeskukseen johtajaksi marraskuussa 2007 ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ylijohtajaksi joulukuussa 2009.
Ely-keskuksen ylijohtajana ja viraston yl-vastuualueen johtajana Pääkkösellä on huomattavasti valtaa suhteessa Talvivaaraan. Viraston työjärjestyksen mukaan hän päättää yl-johtajana käytännössä yksin esimerkiksi siitä, otetaanko Talvivaaran kohdalla käyttöön hallintopakko vai ei, sekä monista muista tärkeistä asioista (alla kuvakaappaus Kainuun ely-keskuksen ympäristö-vastuualueen työjärjestyksestä).
Tähän mennessä Pääkkönen on päättänyt, että hallintopakkoon ei turvauduta Talvivaarassa.
Talvivaaran kipsisakka-allas on vuotanut sunnuntaista lähtien. Huomattavia määriä jätevesiä on päässyt vesistöihin. Säteilyturvakeskus on mitannut vesistä korkeita uraanipitoisuuksia ja ollut sitä mieltä, että vesiä ei saa päästä luontoon. Näin on vaatinut myös ympäristöministeri Ville Niinistö.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Juha Kauppinen on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Suomen Luontoon pitkiä artikkeleita sekä tutkivia reportaaseja. Kauppinen on Jyväskylän yliopistosta valmistunut biologi. Hän on saanut Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ja tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon Suomen Luontoon kirjoitetuista Talvivaara-jutuista. Juha Kauppisen löydät Twitterissä nimellä @luontomies.
Suomen Luonto kysyi Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratialta ja Norilsk Nickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärveltä, jalostetaanko Terrafamen välituotetta nikkeliksi ja mihin hintaan.
Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.
Suomen Luonto kuvautti Talvivaaran kaivoksen ilmasta lokakuussa. Kuvat näyttävät, millaisia ongelmia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle siirtyi hoidettavaksi. Tällä hetkellä ratkaisut tehdän valtion rahoilla.