Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.
Ohdakkeen siemenet valmiina lähtöön. kuva: Taru Rantala
Teksti: Johanna Mehtola
Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Monilla kasveilla on kukinta jo päättynyt tai jos kukkia on vielä jäljellä, voi kasvissa olla myös siemeniä. Tällöin kasvi on helpompi tunnistaa.
Kun kasvin siemenosat alkavat tummua ja siementen kuori kovettuu, siemenet ovat kypsiä. Ne myös irtoavat tuolloin kasvista helposti.
Esimerkiksi puna-ailakilla on komea siemenkota, joka on täynnä pieniä pyöreitä siemeniä. Niittynätkelmän siemeniä suojaa palko, ja tammenterho on pähkinä, jonka sisällä on yksi tai harvemmin kaksi siementä. Tammenterho on muuten suurin siemen Suomen mittapuussa. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat!
Katso ajastettu kuvaus voikukan kukinnasta siementen muodostumiseen.
Lue lisää kasvien siementen matkasta 21. syyskuuta ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin.
Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.