Kevään tulo tarkoittaa monelle aivastelua, räkimistä ja silmien kutinaa. Ihmisen kannalta ikävän tuulipölytyksen kehitykselle on omat painavat syynsä.
Kuva: ippitiilia/ ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Ismo Rautiainen
Kevään tulo tarkoittaa monelle aivastelua, räkimistä ja silmien kutinaa. Syynä ovat miljardit ilmassa kulkevat lehtipuiden siitepölyhiukkaset. Toiset taas kärsivät keskikesällä heinien saavuttaessa kukintansa huipun. Hyönteiset osaisivat hoitaa pölytyksen paljon siistimmin. Miksi nämä kasvit lisääntyvät niin ikävällä tavalla?
Suurin osa nykyisistä kasveista on nimenomaan eläinpölytteisiä, koska se on täsmällistä ja taloudellista. Kaunis yhteistyö ei kuitenkaan toimi aina ja kaikkialla. Pölyttäjien riittävyyteen ei voi luottaa karuissa ja kuivissa ympäristöissä, jollaisissa monet heinäkasvit ovat kehittyneet. Pölyttäjät eivät viihdy myöskään korkeuksissa, mikä on saanut monet kookkaat lehtipuut siirtymään tuulipölytykseen.
Tuulipölytteiset lehtipuut kukkivat ennen lehtien puhkeamista, jotta tuuli pääsisi tuivertamaan esteettä koko oksiston läpi. Pienet ja mitättömän näköiset kukat joutuvat tuottamaan valtavasti siitepölyä, jotta edes osa siitä päätyisi lajitoverin kukkiin eikä esimerkiksi järvenselälle, auton tuulilasiin tai nenän limakalvoille.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Miksi siitepölytiedotuksissa kerrotaan lepän, koivun, heinien ja pujon mutta ei esimerkiksi kuusen siitepölystä? Eikö kuusen siitepöly aiheuta allergioita?
Loppukeväällä todettiin Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen voimakas männyn kukinta. Sitä ei voinut olla huomaamatta, kun puutarhapöydät, auton katot ja muut tasopinnat olivat paksun siitepölykerroksen peitossa. Ja kun siitepölyn pyyhki pois, hetkessä pinta oli jälleen muuttunut kellertäväksi siitepölystä.
Multaa varpaiden välissä on mainio keino pitää huolta terveydestä. Nopeasti heikkenevä luonnon monimuotoisuus saattaa olla osasyynä allergioiden ja kroonisten tulehdussairauksien yleistymiseen kaupunkiväestössä. Yksipuolisessa ympäristössä immuunipuolustus ei vahvistu.
Millä perusteella kimalainen valitsee kukat, joissa se käy? Kimalaisella on pienet ämpärit takajaloissaan. Miten se täyttää ne? En ole kertaakaan nähnyt sen kääntävän imukärsäänsä niihin, ja silti ne täyttyvät kullankeltaisella siitepölyllä.