Mökillä tai muuten luonnon helmassa juhannusta viettävät voivat nauttia käen kukunnasta – ja ihmetellä sen toistakin ääntä. Kukuntaa voi kuulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta jotenkin yöttömässä yössä se tuntuu kaikkein sykähdyttävimmältä.

Kansanperinteen mukaan käen kukunnasta saattoi ennustaa tulevaa. Pohjoisesta kukkuva käki oli poloisen käki, etelästä elon käki, idästä ilon käki ja lännestä lemmen käki. Niin monta kertaa kuin käki kukkuu, niin monta tällaista vuotta oli tulossa.

Kuk-kuun jälkeen kuuluu silloin tällöin kova kähinä: kuka-käki. On arveltu, että käki olisi siitä saanut kielellisesti omaperäisen nimensä. Sillä on vastineita myös lähisukukielissämme kuten saamessa, virossa, vatjassa ja vepsässä.

Käkiä on kesällä koko Suomessa, Utsjokea myöten. Se munii useimmiten ainokaisen munansa leppälinnun tai niittykirvisen pesään, mutta muutamat muutkin isäntä- ja emäntälinnut saavat käenpojan kasvattaakseen.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi