Näimme viime kesänä kurkien uivan, kun ne olivat viemässä poikasiaan mökkisaarestamme mantereen puolelle. Vettä on järvessä niin paljon, että jalat eivät ainakaan ylettyneet pohjaan. Miten ne kykenevät uimaan, kun niillä ei ole uintiin tarkoitettuja räpylöitä?
Kuva: nigel / Wikimedia Commons
Teksti: Seppo Vuolanto
Näimme viime kesänä kurkien uivan, kun ne olivat viemässä poikasiaan mökkisaarestamme mantereen puolelle. Vettä on järvessä niin paljon, että jalat eivät ainakaan ylettyneet pohjaan. Miten ne kykenevät uimaan, kun niillä ei ole uintiin tarkoitettuja räpylöitä?
Kurkien pesintää ja poikueita seuraavat tutkijat ovat tehneet samanlaisia havaintoja. Etenkin kurjen poikaset, jotka ovat untuvikkoina kovin pieniä ja lyhytjalkaisiakin, joutuvat uimaan hyvinkin usein. Uivia kurkia pääsee näkemään harvoin, sillä ne väistävät ihmistä ja pyrkivät pysymään piilossa. Kysyjän havainto on sattunut, kun kurjet ovat tunteneet poikasensa uhatuiksi ihmisten tullessa saareen ja samalla liian lähelle, eikä niillä ole ollut muuta keinoa kuin uida pois.
Kurkitutkija ja luontoyrittäjä Jouko Alhainen vahvistaa, että myös aikuiset kurjet uivat mielellään. Pesät sijaitsevat usein paikoissa, joihin emot pääsevät vain uimalla – oiva keino suojautua munarosvolta. Kurjet uivat usein etenkin silloin, kun siipisulkien sulkasato on meneillään ja lentotaito on kadonnut tai alentunut. Kurjet osaavat säädellä uintisyvyyttänsä ja uida lähes näkymättömissä nokka juuri ja juuri veden pinnalla.
Uimataito sinänsä ei voi olla räpylöistä kiinni. Räpylät helpottavat vesilintujen vauhdin ylläpitämistä. Me ihmisetkin uimme ilman räpylöitä ja uimaräpylöiden kanssa kovaa vauhtia. Mutta kurkien uintivauhti on ilman räpylöitäkin hämmästyttävän kova, kertoo Alhainen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kurjen pelättiin katoavan suo-ojitusten myötä Etelä-Suomesta melkein kokonaan, mutta toisin kävi: kurkia pesii nykyään enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten, noin 30 000 paria.
Täällä Utössä kihu saa muistuman entisestä. Maisema on avara kuin Lapissa, mutta ympärillä tyrskyää tuleva ympäristö. Kihu on täällä ehkä tuhannen kilometrin päässä synnyinseudustaan. Talvehtimisalueelle on matkaa yli kymmenen kertaa tämän verran. Tunturikihujen tärkein talvehtimispaikka on Etelä-Atlantilla Afrikan länsipuolella. Talven kihut viettävät kaloja syöden Benguelanvirran runsailla apajilla.
Hangon lintuasemalla Hankoniemen kärjessä nähtiin maanantaina 22.4. ennätyksellinen kurkien kevätmuutto. Lintuaseman ohitti päivän aikana peräti 9875 pitkäkaulaa.
Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kurjen usein lennossa kuuluvien “krraa” ja “krruu” -äänten tulee olla syviä, kaikuva ja rullaavia.