Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan soilla. Jos lintuja on samalla alueella runsaammin, ne muodostavat pienen yhdyskunnan. Kuuntele Lokkikoulun ääninäyte!
Kuva: Tomi Muukkonen
Teksti: Johanna Mehtola
Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan soilla. Jos lintuja on samalla alueella runsaammin, ne muodostavat pienen yhdyskunnan.
Merilokki etsii ruokaa ensisijaisesti mereltä, mutta vierailee myös satamissa ja kaatopaikoilla. Aikuinen merilokki muistuttaa selkälokkia. Merilokilla on kuitenkin leveämmät ja tylpempikärkiset siivet kuin selkälokilla. Se on myös hidasliikkeisempi, nokaltaan jykevämpi ja selkä on mustanharmaa, ei yhtä puh-taanmusta kuin selkälokin.
Merilokki (Larus marinus) Koko: 60–75 senttiä, siipien kärkiväli 145–165 senttiä, paino 1200–1800 grammaa. Pesä: Avoimesti luodon korkeimmalla kohdalla, suuren kivenlohkareen päällä tai suolla mättäällä. Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen kolme munaa. Levinneisyys: Ulkosaaristossa, joillakin suurimmilla järvillä sekä Pohjanmaan ja suomenselän soilla, muuttoaikaan rannikoilla ja rannikon läheisillä järvillä. Talvehtiminen: Etelä-Itämerellä ja Länsi-Euroopassa, leutoina talvina osa jää suomen rannikoille. Ravinto: Kaikkiruokainen. Ääni: Syvä ja möreä ääni, muistuttaa harmaalokin ääntä. Tuntomerkit: Jykevä nokka, punertavat jalat, harmaanmusta selkä, valkoinen siivenkärki, siiven takareuna leveälti valkoinen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.