Varpuspöllö on varpushaukan ohella lintulaudalla tavallinen saalistaja.
Varpuspöllö ja mustarastas. Kuva Terhi Pöntinen / Havaintokirja
Teksti: Antti Halkka
Varpuspöllön (Glaucidium passerinum) vierailu lintulaudan maastossa ei aina tarkoita sitä, että pöllö tavoittelisi laudan lintuvieraita. Se on vähintään yhtä kiinnostunut pikkunisäkkäistä, jotka hämärissä uskaltautuvat etsimään laudalta pudonneita jyviä. Hämärissä liikkeellä onkin pikkunisäkkäiden ohella myös varpuspöllö, ja sille on helppo tehtävä napata myyrä mukaansa.
Lintuja pöllö saalistaa joskus myös päivänvalossa. Tiaiset ovat lintulaudalla tavallisinta saalista, mutta onnistuu varpuspöllöltä joskus myös itsensä kokoisen punatulkun tai mustarastaankin yllättäminen.
Suomessa pesii 3000–9000 paria varpuspöllöjä. Pesimäkausi on muita pöllöjämme myöhäisempi. Nyt talven väistyessä varpuspöllöt ovat vasta aloittamassa pesintäänsä.
Missä elää? Varpuspöllön levinneisyys ulottuu Suomessa melko yhtenäisenä Oulun korkeudelle ja edelleen harventuen Metsä-Lappiin asti. Kanta on tiheimmillään Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Pesä on tikankolossa ja nykyisin usein myös pöntössä. Vasta muutama vuosikymmen sitten Norjassa huomattiin, että varpuspöllö hyväksyy pöntön, jos siinä on erityisen paksu etuseinä. Idea levisi nopeasti tänne.
Mitä syövät? Pesimäaikana varpuspöllö syö pääasiassa myyriä, jos myyrävuosi on kohtuullinen. Pesimätulos onkin kiinni myyräkantojen vaihtelusta. Linnut ovat ravintokohteina erityisen tärkeitä heikkoina myyrävuosina, mutta muutoinkin varsinkin loppukesällä ja talvella.
Ääntely: Varpuspöllön soidinhuuto on punatulkkumainen vihellys. Sen kuulee useimmiten aamuöisin, mutta pikkupöllö saattaa innostua viheltämään myös iltahämärissä. Maalis-huhtikuu on pöllön soitimen aikaa.
Lintulautasarjamme päättyy nyt kevään tullessa ja varpuspöllöjen vihellellessä. Olemme saaneet teiltä hyvät lukijat paljon uutta tietoa ja havaintoja lintulaudan vieraista. Kiitoksia siitä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Harmaapäätikka (Picus canus) nakuttelee talipötköä syreenipuskassa miltei huomaamattomana. Jos sen pää ei koko ajan olisi liikkeessä, voisi tikka jäädä näkemättä.
Varpuspöllö varastoi osan saaliistaan pönttöihin ja koloihin. Hylkääkö pöllö varaston, jos sitä käy ronkkimassa esimerkiksi tyhjentääkseen pöntön pesäjäännöksistä? Miten pöllö hyödyntää varastot, kun myyrien ja lintujen raadot ovat umpijäässä? Miten suureksi varpuspöllökanta Suomessa arvioidaan?