Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) ei juuri esittelyjä kaipaa. Tämä talvisen lintumaailman väriläiskä lennähtää ilmojen kylmetessä metsän siimeksestä ihmisten ilmoille ja ruokinnoille.
Punatulkkukoiraalla on punainen rinta. Kuva: Nimimerkki Ippitiilia / Ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Johanna Mehtola
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) ei juuri esittelyjä kaipaa. Tämä talvisen lintumaailman väriläiskä lennähtää ilmojen kylmetessä metsän siimeksestä ihmisten ilmoille ja ruokinnoille.
Tuntomerkit: Koiraan tunnistaa punaisesta rinnasta; naaraalla se on ruskea. Sekä kurkku että päälaki ovat molemmilla mustat ja selät harmaat. Punatulkun muuten mustia siipiä koristaa valkea poikkijuova. Talvisin nämä linnut liikkuvat pienissä parvissa tai pareittain.
Levinneisyys: Punatulkkua tavataan kuusivoittoisissa metsissä koko maassa lukuun ottamatta Tunturi-Lappia. Suurin osa maamme noin 180 000 parista jää talvehtimaan Suomeen, mutta lintuja vaeltaa myös jopa Keski-Eurooppaan saakka.
Mitä syö: Tämä tukevanokkainen lintu napsii mielellään auringonkukansiemeniä, murskattuja maapähkinöitä sekä kauraa. Keväällä punatulkut häviävät ykskaks ruokinnoilta ja palaavat metsän suojaan.
Äänet: Kutsuääni on huilumaista viheltelyä ”hjyy”.
Naaras on väritykseltään vaaleampi. Kuva: Nimimerkki Annie / Ikkunasuomenluontoon.fi
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Tikka oli tulossa lintulaudalle, mutta lensi ensin pyykkinarulle. Se retkahti roikkumaan selkä ja pää alaspäin ja jäi siihen. Kun menin ja kohotin lintua, jalat irtosivat narusta ja lintu lensi tiehensä. Lukittuivatko tikan jalat jotenkin naruun?
Aloitamme talviruokinnan lokakuussa ja lintuja riittää. Marras–joulukuun vaihteessa linnut katoavat. Näin on käynyt viitenä viime vuotena säännöllisesti, ennen lintuja oli koko talven ajan. Asumme kaupunkilähiössä omakotitalossa, jonka tontti rajoittuu metsään. Mistä apu?