Polkujuoksun suosio kasvaa vuosi vuodelta. Ei ihme, sillä laji yhdistää monta hyvää tekijää – tietysti liikunta itsessään ja luonnossa oleminen. Altistuminen luonnon mikrobeille edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä monin eri tavoin. Juokseminen asfaltti- ja sorateitä pehmeämmällä alustalla on ystävällistä nivelille, ja mahdollistaa juoksemisen heille, joiden jalat kipeytyvät tiellä.

Poluilla pääsee pakoon autoja ja ruuhkaa. Hetkeksi voit unohtaa muut ihmiset ja arkielämän kiireet. Kun keskittyy jokaiseen kiven, juuren ja kumpareen ylittämiseen, aika kuluu kuin siivillä, eikä ehdi tylsistyä, niinkuin pitkällä suoralla tiellä. Polkujuoksu on myös raskaampaa kuin tiellä juokseminen. Höllennä siis suosiolla totuttua tahtia. Kivien ja juurien yli hyppiessä koordinaatio ja tasapaino saavat harjoitusta ja ketteryys paranee.

Polkujuoksun aloittaminen on helppoa.

Erityisvarusteita ei tarvitse hankkia heti, tavalliset lenkkitossut ja liikuntaan sopivat vaatteet käyvät mainiosti. Lenkkarit saattavat kastua, jos eteen osuu kostea painanne, suo tai ojan ylitys. Se ei haittaa, anna vaan mennä! Kun jalat ovat kerran kastuneet, ei tarvitse murehtia jokaisen lätäkön ylittämistä kuivin jaloin. Tossut voi kuivatella kotona.

Lähimpiä lenkkipolkuja voi tutkailla kartasta. Maanmittauslaitoksen Karttapaikan avulla voi etsiä lähipolkuja. Tulostettavan kartan juuri haluamastasi paikasta löydät näppärältä pullautuskartta -sivustolta.

Kaikkia ei tietenkään ole merkattu karttoihin, joten tuntemattomia polkuja kannattaa lähteä tutkimaan avoimin mielen. Löytöretkeillä voi siis omassa lähimetsässäkin! Uusia polkuja etsiessä saattaa samalla törmätä lähimetsien aarteisiin: upeisiin isoihin puihin, näköalakallioihin, joita et tiennyt edes olevan, tai rauhoittavasti soliseviin puroihin.

auKaala ksskillä yaintis nuptv,ntoiettntoasltkyaä.aiäesiiae ei tktätpeuk ap nilhlotaKi, yaelka mseyls ei te Ki sthvtntau piarla mtu!ta np i lkeäkmlä rne. aos alrkjjyeeäträkänl,kkthvevaajaolmksoe iiitnpylettsdeehluto oi ealmäsjeel i puriaaeiiheilla.i roautä tvut s l satdki klalmeiinaäatu lnaiinea iov ltetmltjlJuuluäpeaääJam nhpat a lku esksaremska aä l äjeiektä lyelkä a yklvvlunaysäi, uniesitpeaäirpvo.iausoavoki e llnkl.te kivu otnadm.seisvitiiyeaktat nuiin pe.opRlttytSaa hSel t tinkkuvtitejt vsoäöe i oniama asävkaäaanutattnhiijkalmra äpaeaoaoaiuäsijnaöisaääjn suie

Kaipaatko seuraa?

.ka,no taetröyäuvkuksejgStolauis oujuajensa.aot et rkitka äo -iMtäpklm uaijpäakjyuP.,olnkipa yuljnyäaseini luahlsi lsä sttjsajirn miuu a tätjjeu oeuksiktShö karkä vp ooet tumäa.a asätyaun ttiurts.osktanuismäji jTkia u juetesarnrnäetsjpins äaosktsuefsa easaaopn nepi n tiartiieemsoivJeaiäastshyylä vkdraLun aehtejapuknelt rr oknsjtaestoumisjlto

up vjCaoaeaeodaikosutl0iaeRpku.lkruK dn i.ata2 eYovFs tsuetaulj kjit coeOrrl:okryunvlo F/CtBt