Viikon laji: Meriharakka pesii usein vasta kymmenvuotiaana ja parittelee 700 kertaa ennen munintaa
Meriharakat saapuvat huhtikuussa Suomeen. Räikeän näköinen ja räiskyväluonteinen lintu ei jää huomaamatta,
Kaupunkilaistunut meriharakka poikasineen Helsingin Lauttasaaressa. Kuva Matti Rekilä
Mikä olisi pirteämpi lintu kuin meriharakka? Se on äänekäs, riehakas ja aina näkyvillä. Mustavalkea väritys ja porkkananokka eivät sopisikaan piilottelijalle.
Meriharakat saapuvat Suomeen nyt huhtikuun alussa. Hangon lintuasemalla on jo nähty tänä vuonna jo yli 300 meriharakkaa. Oma kevään ensikohtaamiseni linnun kanssa oli tyypillinen: ensin kuului voimakas piipitys ja pian näkyi sen esittäjäkin.
Färsaarilla vietetään meriharakoiden tulon takia joka vuosi juhlaa 12. maaliskuuta, niin odotettu on maan kansallislintu. Suomessa tällainen asema ei olisi mahdollinen, sillä laji on lähinnä merenrantojen ilo. Se pesii paikon myös suurilla järvillä, mutta merenrantojen komistuksena se tunnetaan. Pareja on ainakin 4000, minkä lisäksi maassamme oleilee paljon pesimättömiä lintuja.
Meriharakka on maailman tutkituin kahlaajalintu. Värirengastettuja meriharakoita on seurattu kahdessa Euroopan paikassa nelisenkymmentä vuotta.
Linnun elämästä on selvinnyt hämmästyttäviä seikkoja. Merihaakka tiedettiin pitkäikäiseksi, onhan sen ikäennätys yli 43 vuotta. (Meriharakan solujen vanhenemisen kannalta tärkeät kromosomien päiden telomeerit lyhenevät poikkeuksellisen hitaasti — itse asiassa lyhenemistä ei havaittu tuoreessa tutkimuksessa lainkaan.)
Yllättävää on, että moni meriharakka aloittaa pesinnän vasta yli kymmenvuotiaana, vaikka suvunjatkaminen on mahdollista jo muutaman vuoden iässä. Keskimäärinkin Hollannissa tutkitut meriharakat pesivät vasta seitsenvuotiaina!
Miksi viivytellä? Selvisi, että linnut jonottavat hyville pesimäreviireille. Ne eivät ole luppovuosinaan toimettomina, vaan tutkivat hyviä reviirejä ja tunkeilevat omistajien tontillekin.
Näin ne ovat valmiita, kun reviiri vapautuu. Tällainen odottelu on lintumaailmassa tavallista etenkin peto- ja merilintujen joukossa. Pesintä kannattaa vasta, jos sen edellytykset ovat kunnossa.
Meriharakat ovat pariuskollisia, ja erojakin sattuu. Hollantilaiset huomasivat, että parin lisääntymismenestys kasvaa ensimmäiset kuusi vuotta ja lähtee sitten loivaan laskuun. Alun nousun ehkä selittää se, että harjoittelu tekee parista vähitellen pesäpaikkansa mestarin. Laskun syy jäi mysteeriksi.
Nyt keväällä meriharakat parittelevat keskimäärin 700 kertaa ennen munintaa. Tämä tieto ehkä hykerryttää färsaarelaisia, jos se heillä on.
Munia on vain kolme, kun kahlaajalintujen tyypillinen määrä on neljä. Poikaset ovat melkein heti valmiita lähtemään liikkeelle hakemaan ravintoa. Tämä kuitenkin onnistuu vain, jos pesäpaikka on hyvä. Meriharakat jonottavatkin hanakimmin pesimään paikoille, joilla poikasvaihe on helppo eikä äiti- ja isälinnun tarvitse tuoda ravintoa kaukaa.
Kaupungeissa meriharakat ovat alkaneet pesiä myös katoilla, ja siksi meriharakoita näkee esimerkiksi Helsingissä keskustan nurmikoilla pesimäaikaan. On hauska ajatella, että osa linnuista on ehkä syntynyt 1970- ja 1980-luvulla.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Toukokuun alkupuolella, kun Suomen- ja Pohjanlahden meriharakat ovat jo aloittaneet pesintänsä, suuriakin meriharakoiden auramaisia ja jonomaisia parvia muuttaa Etelä-Suomen yli kohti Jäämeren rannikoita.
