Juhannusaattona taivaalla kierteli 12 kurjen parvi muodostaen auran, joka lensi pois. Olivatko ne tulossa vai menossa?
Kuva: Gugi / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuolanto
Juhannusaattona taivaalla kierteli 12 kurjen parvi muodostaen auran, joka lensi pois. Olivatko ne tulossa vai menossa?
Pesivät kurjet ovat kesällä pareittain reviireillään, joten ne eivät parveudu eivätkä muuta. Juhannuksen aikoihin poikaset ovat yleensä kuoriutuneet. Kysymyksessä eivät voi siis olla pesivät linnut. Kurjet saavuttavat sukukypsyyden vasta kolmen-kuuden vuoden iässä, mutta saattavat ryhtyä etsimään tulevia pesimäpaikkojaan jo vuotta paria aiemmin.
Kesällä nähtävät kurkiparvet ovatkin tällaisten vielä pesimättömien kurkien ryhmiä, jotka kiertelevät soilla, kosteikoilla ja rauhallisilla pelloilla. Ne saattavat tulla Suomeen etelästä vasta kesä-heinäkuussa mutta toisaalta myös kierrellä Suomen eteläpuolella ja suunnistaa keskikesällä merienkin ylitse taas etelään päin.
Parvet eivät välttämättä liiku kesällä normaalissa muuttosuunnassa. Kurkien kuten monien muidenkin suurten lintujen parvet muodostavat aina matkalennossa auran. Auran muodon on havaittu säästävän lentoon kuluvaa energiaa merkittävästi
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Linnunpoikanen puun alla, lutuinen pikkurusakko heinikossa ja bambi kaurapellossa – eikä emoa mailla halmeilla. Tekisi mieli ottaa hoitoon, mutta tarvitsevatko ne apua?
Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kurjen usein lennossa kuuluvien “krraa” ja “krruu” -äänten tulee olla syviä, kaikuva ja rullaavia.
Täällä Utössä kihu saa muistuman entisestä. Maisema on avara kuin Lapissa, mutta ympärillä tyrskyää tuleva ympäristö. Kihu on täällä ehkä tuhannen kilometrin päässä synnyinseudustaan. Talvehtimisalueelle on matkaa yli kymmenen kertaa tämän verran. Tunturikihujen tärkein talvehtimispaikka on Etelä-Atlantilla Afrikan länsipuolella. Talven kihut viettävät kaloja syöden Benguelanvirran runsailla apajilla.