Norppa ja halli saavat kovia haastajia ruokkilinnuista.
Kuva: Erkki Siirilä
Teksti: Jouni Tikkanen
Moni eläin on sopeutunut liikkumaan sekä maalla että veden alla. Jotkut näistä lajeista ovat todellisia syvyyssukeltajia.
Suomen eliölajeista syvimmälle sukeltavat hylkeet – jopa syvemmälle kuin maamme merilueiden syvin kohta (noin 300 metriä) ja Saimaan syvin kohta (84 metriä). Tämä rajoittaa harmaahylkeen ja norppien pyrkimyksiä. Irlannissa harmaahylkeen on mitattu sukeltaneen jopa 450 metriin asti ja Grönlannissa on huomattu, että norpat käyvät 250 metrissä, mutta suomalaiset lajitoverit törmäävät pohjaan liian aikaisin. Samanlainen kyky sukeltamiseen niillä näyttäisi silti olevan olemassa.
Eläimiä vetää syvälle saaliinhimo. Hylkeiden lisäksi monet linnut syövät väliveteen pakenevaa pientä parvikalaa ja käyvät sen takia syvällä. Hylkeet saavatkin yllättävän kovia kilpailijoita ruokkilinnuista ja sukeltajasorsista.
Suomen Luonnossa 2/2016 käsitellään eri lajien sopeutumista vedenalaiseen elämään. Alle on listattu maamme syvimmälle sukeltavia lajeja. Sulkuihin on merkitty kunkin eläimen tärkeimmät saalislajit:
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.
Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.
Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.
Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.
