Näin marraskuussa luolassa viitisen metriä suuaukolta joitain punaruskeita, parisenttisiä hyönteisiä. Mitähän ne olivat?
kallerna / WikimediaCommons CC BY-SA 3.0
Teksti: Kauri Mikkola
Näin marraskuussa luolassa viitisen metriä suuaukolta joitain punaruskeita, parisenttisiä hyönteisiä. Mitähän ne olivat?
Suomessa elää vain kaksi kohtalaisen kokoista perhoslajia, jotka talvehtivat aikuisina ja hakeutuvat säännöllisesti maakellareihin. Luonnon onkaloista on huonommin tietoja. Kiiltomittari (Triphosa dubitata) ei sovi tähän tapaukseen, koska se on tummanruskea ja kolmiomainen. Punaruskea, hiukan pitkulaisempi ja ruumiiltaan vantterampi on liuskayökkönen (Scoliopteryx libatrix).
Luolissa ja kellareissa talvehtimisen lisäksi liuskayökkönen on kahdessa mielessä poikkeuksellinen perhonen: Se kuuluu yökkösryhmään, jota esiintyy eniten trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, mutta kuitenkin sitä tavataan Pohjois-Afrikasta Lappiin ja Pohjois-Amerikasta Siperiaan. Lisäksi se pystyy lävistämään hedelmien sitkeän päällysketon imeäkseen niistä mehuja.
Liuskayökkönen on pitkäikäisimpiä perhosiamme, sillä aikuistalvehtijaksi se aloittaa lentonsa ihmeen aikaisin, jo heinäkuun lopulla, ja lentää vasta myöhään keväällä, lähinnä toukokuun jälkipuoliskolla ja kesäkuun alussa. Liekö kyseessä sopeutuma siihen, että sillä olisi hyvää aikaa imeskellä syksyllä hedelmiä ja keväällä mahlapuita.
Kesän 2007 kaupunkitutkimuksissa selvisi, että Helsingin keskustan kolmessa keitaassa, Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa sekä Kaupunginpuutarhassa liuskayökkönen on touko–kesäkuun vaihteessa hyvin runsaslukuinen ja hallitseva yökköslaji. Mutta kaupungissahan onkin runsain mitoin talvehtimispaikkoja, muun muassa viemärit.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Kuinka ilves viettää talvensa?
Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Millaisen pesän karhu valitsee talviunilleen?
Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.