Miksei töyhtöhyyppä vie poikasiaan sateensuojaan pellonreunaan puun alle, vaan linnut jäävät kyyhöttämään aukealle pellolle vaikka kuinka sataisi?

Töyhtöhyyppä on sopeutunut avomaiden eläjäksi, joka ei vahingossakaan mene paikkaan, jossa sillä ei ole esteetöntä näkymää ympäristöön. Erityisesti poikuettaan vartioidessaan ja sitä johdatellessaan emo tarkkailee ympäristöään jatkuvasti.

Jos emo havaitsee vähäisenkin vaaran mahdollisuuden, se lentää heti varoittelemaan vaaran ympärille ja samalla poikaset hakeutuvat näkösuojaan ja painautuvat maahan liikkumattomiksi. Emon varoittelu saa poikaset pysymään paikallaan, ja liike rauhanhäiritsijän ympärillä ilmaisee poikasille, missä vaaran aiheuttaja liikkuu.

Vaikka puu saattaa toimia sateensuojana, se kuitenkin rajoittaa esteetöntä näkyvyyttä. Sitä saattaa taas kettu tai kissa käyttää hyväkseen tai pahimmassa tapauksessa varis voi salakavalasti istuutua puun latvaan vaanimaan. Sateensuoja on siis töyhtöhyypälle uhka ja sade pienempi paha.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi