Katselin suden tappaman hirven jäänteitä ja ihmettelin, mistä hirvi saa kahdessa vuodessa kaiken sen kalkin, mitä luuston rakentamiseen tarvitaan.
Kuva: Richard Fraley / Wikimedia Commons
Teksti: Matti Helminen
Katselin suden tappaman hirven jäänteitä ja ihmettelin, mistä hirvi saa kahdessa vuodessa kaiken sen kalkin, mitä luuston rakentamiseen tarvitaan.
Tarvitsemansa kalkin niin hirvet kuin muutkin eläimet saavat ravinnosta. Kasvinsyöjille ongelma on erityisen vaikea, koska ne eivät käytä ravinnokseen esimerkiksi saaliseläimen tai löytämänsä haaskan luita, joista kalkkia olisi helpommin saatavana.
Hirven puisevassa talviravinnossa on vähän mineraaleja, joten kesäaikaisen ravinnon merkitys kasvaa. Hirvet pyrkivätkin hyödyntämään erityisesti kevään mehevää kasviravintoa, joka on helposti sulavaa, valkuaispitoista ja josta kalkin saantikin ilmeisesti on helpointa. Kun lehdet ja versot tulevat täysikasvuisiksi, niiden kuituisuus kasvaa ja sulavuus vähenee.
Lisätäkseen mineraalien saantia varsinkin talvella hirvet käyttävät hyväkseen niille tarjottuja nuolukiviä. Kivistä liukeneva, ravintosuoloja sisältävä liuos voi täydentää merkittävästi kuituisen kasviravinnon ravinnevalikoimaa.
Kaiken lisäksi hirvisonni kasvattaa vuosittain sarvikruunun, joka saattaa parhaassa iässä painaa jopa 15-17 kiloa. Koko komeus kalkkeineen hylätään kiima-ajan päätyttyä jättösarvina, joita varsinkin jyrsijät käyttävät kalkin lähteinä.
Hirvisonni ei siis varastoi sarvien sisältämiä mineraaliaineita elimistöönsä seuraavan kruunun varalle vaan luottaa siihen, että tarvittavat ainekset ovat jälleen ravinnosta saatavana. Sarvien nopea kasvu kesän aikana edellyttää, että kalkkia varastoidaan luustoon vuoden kuluessa. Täten on mahdollista, että tämän vuoden sarvet syntyvät ainakin osaksi jo edellisen vuoden keväänä kerätystä kalkista.
Hirville onkin kehittynyt kyky löytää ruokailupaikat, joiden tarjoama kasviravinto sisältää eniten kalkkia. Ravinnon laatu vaihtelee luontaisesti maaperän mukaan, mutta myös metsänlannoituksen on havaittu houkuttelevan hirviä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Hirvet pitivät kokousta pellolla Hämeenlinnan ja Helsingin välisen tien tuntumassa toukokuun puolivälissä. Niitä oli kymmenen eri kokoista, joukossa muun muassa pari edellisvuotista vasaa. Yksi piti korviaan pystyssä, kaikki muut luimussa. Mikä oli palaverin tarkoitus ja mikä rooli oli korviaan pystyssä pitävällä hirvellä?
