Vaellusretkellämme elokuussa Lapin Käsivarressa kohtasimme Ylä-Vuontisjärven rantakivikossa minkin, joka teutaroi arviolta kiloisen mateenraadon kimpussa ja yritti raahata sitä parin metrin päähän pesäkoloonsa. Voiko minkki vaeltaa tarhausseuduilta Pohjanmaalta näin kauas ja elää myös talvet lähes puuttomalla ylänköjärvellä?
Kuva: Wikimedia Commons
Teksti: Matti Helminen
Vaellusretkellämme elokuussa Lapin Käsivarressa kohtasimme Ylä-Vuontisjärven rantakivikossa minkin, joka teutaroi arviolta kiloisen mateenraadon kimpussa ja yritti raahata sitä parin metrin päähän pesäkoloonsa. Voiko minkki vaeltaa tarhausseuduilta Pohjanmaalta näin kauas ja elää myös talvet lähes puuttomalla ylänköjärvellä?
Alun perin Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva minkki on levinnyt käytännöllisesti katsoen koko Suomeen. Turkistarhoilta karkaa jonkin verran eläimiä, ja kutsumattomat vieraat laskevat niitä jopa tahallaan irti, mutta nykyinen minkkikantamme ei ole mitenkään tarhakarkulaisten varassa.
Minkit ovat yhtä lisääntymiskykyisiä kuin mikä tahansa alkuperäinen nisäkäslajimme, eikä kanta kaipaa enää täydennystä tarhakarkulaisista. Pikemminkin on niin, että tarhoilta irti päässeiden yksilöiden elinmahdollisuudet ovat paljon vähäisemmät kuin jo monta sukupolvea luonnonvaraisina eläneiden minkkien.
Varsinkin Itä-Lapin minkkikanta on peräisin niistä istutuksista, joita Neuvostoliitossa suoritettiin ilmeisesti 1920-luvulta aina 1950-luvulle saakka uuden, arvokkaana pidetyn turkiseläimen kotiuttamiseksi muun muassa Murmanskin alueelle ja Karjalaan. Istutusten vaikutus näkyikin minkin levinneisyydessä 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin eläin levisi selvästi erottuvana rintamana itärajamme yli Itä-Lappiin ja Kuusamoon.
On siis mahdollista, että Käsivarressa havaitun minkin alkuperä ei ole lainkaan Pohjanmaan minkkitarhoilla vaan urheissa valtakunnanrajan ylittäjissä runsaat 30 vuotta sitten. Lapin Käsivarren minkkikanta ei tosin liene kovin runsas, joten tekemänne havainto on mielenkiintoinen. Sisältäähän se tietoa myös lajin ravinnonvalinnasta.
Minkin menestyksen salaisuus onkin monipuolinen ruokavalio, joka takaa, että sille on kesäisin tarjolla runsaasti ravintoa. Lapin talvi saattaa olla kantaa rajoittava tekijä, koska minkkien on silloin turvauduttava lähinnä jokien ja purojen sulapaikoista löytyviin selkärangattomiin, sammakoihin ja kaloihin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Paraisilla 3,5 hehtaarin kesämökkisaarellamme on kyykäärmeitä. Mökin alla asustelee myös minkkiperhe. Miten minkkien ja kyiden yhteiselo sujuu? Olemme myös harkitsemassa koiran hankkimista, koirahan oleilisi vapaana saaressa. Montako poikasta minkkiperheessä yleensä on ja miten minkit talvehtivat?
