Kyy kävi linnunpöntössä, joka on paksussa männyssä muutaman metrin korkeudella. Kuinka kyy löytää linnunpesän? - Mitä hyötyä kyykäärmeelle on rakomaisesta pupillistaan? Kuinka paljon silmä pystyy kääntymään?
Kuva Metalmike / CC-BY-SA-3.0,2.5,2.0,1.0
Teksti: Kauri Mikkola
Kyy kävi linnunpöntössä, joka on paksussa männyssä muutaman metrin korkeudella. Kuinka kyy löytää linnunpesän? – Mitä hyötyä kyykäärmeelle on rakomaisesta pupillistaan? Kuinka paljon silmä pystyy kääntymään?
Linnunpoikasten saalistaminen puista on selvästi kyylle tavanomainen elinkeino eikä mikään harvinaisuus. Itsekin pääsin vihdoin todistamaan sellaista tapahtumaa omalla kirjosieponpöntölläni kesällä 2004. Kyy ei ole mikään aistija- eikä kiipeilijäihme, joten sopii pohtia, miten se kaiken hoitaa.
Pari aistia voidaan heti poistaa ehdokkaiden joukosta. Kyyn ei pitäisi kuulla mitään ilman kautta, vaikka sillä on tarkka tärinäaisti. Hajuja kyy lipoo kielellään Jakobsonin elimeensä, joka on kitalaessa. Sen ei kuitenkaan liene mahdollista saada haistia pesyeestä, joka on korkealla yläpuolella ja jonka hajut tuuli kuljettaa jonnekin pois.
Jäljelle jää näkö. Luultavasti kyy väijyy pitkiä aikoja pesyettä maassa. Vaikka sen näkö ei ole kovin terävä, se aistii varmaankin liikkeen herkästi. Kenties se tarkkailee tilannetta useammalta suunnalta. Kun se näkee aina liikettä samasta kohdasta, se ryhtyy lopulta toimeen. Puuhun se kiipeää rakoja pitkin poikittaisten, teräväreunaisten vatsalevyjensä avulla.
Haastattelin näöntutkijaa, professori Tom Reuteria kyyn pupillista. Pysty rakopupilli ei ole mikään optinen näkösopeutuma; senhän saattaa arvata siitä, että ranta- ja kanervakäärmeellä on pyöreä pupilli. Ja lampaalla on vaakasuora. Rakopupillin antama kuva saattaa olla hiukan epätarkempi kuin pyöreän, mutta lihaksiston rakenne taas voi olla aavistuksen verran yksinkertaisempi.
Kyyn silmä on hyvin jäykkä, ja käärme voi vaihtaa katseensa suuntaa vain kääntämällä päätään. Toisaalta kyyn näkökenttä on niin laaja, että se näkee kohteensa useimmiten liikuttamatta päätään. Luultavasti kyyn verkkokalvojen takareunoissa on terävän näön keskukset, foveat, niin, että se näkee binokulaarisesti eteenpäin. Muuten se ei voisi iskeä tarkasti kohteeseensa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Näin puolukkaretkellä Valkealassa noin 80-senttisen rantakäärmeen. Se meni ensin kerälle, mutta nousi sitten pystyyn. Se kulki majesteettisesti alas rinnettä niin, että vain 10–15 senttiä oli maan tasalla. Pää kääntyili sivuille ja meno oli vaivatonta. Miten käärme pysyy pystyssä?
Snappertunassa 11. lokakuuta näin sammaleisella kivellä kyyn, joka oli ihan hiljaa. Se oli synnyttämässä. Se oli hyvin pullea ja sen vieressä oli jo yksi poikanen ja muutama pisara verta. Onko tavallista, että kyy synnyttää näin myöhään? Kuinka emo ja poikaset selviävät talvesta?
