Närhi käy keräämässä pihatammista terhoja ja kuljettaa niitä metsiin poskipussit pullollaan. Metsissä on tammen taimia tuhansittain, mutta kun olen itse yrittänyt kylvää, eivät terhot ole itäneet. Pitääkö terhojen kulkea närhen suolen läpi, jotta ne itäisivät? Miten närhi löytää terhokätkönsä?
Kuva: toman/ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuokko
Närhi käy keräämässä pihatammista terhoja ja kuljettaa niitä metsiin poskipussit pullollaan. Metsissä on tammen taimia tuhansittain, mutta kun olen itse yrittänyt kylvää, eivät terhot ole itäneet. Pitääkö terhojen kulkea närhen suolen läpi, jotta ne itäisivät? Miten närhi löytää terhokätkönsä?
Marjoissa olevat siemenet itävät paremmin, jos ne kulkeutuvat jonkin eläimen ruuansulatuskanavan läpi. Syöjät saavat ravintonsa siementä ympäröivästä mallosta. Sen sijaan pähkinöiden ja tammenterhojen syöjät käyttävät ravintona nimenomaan siemenen, joten syödyt hedelmät ovat kasvin kannalta menetettyjä. Pähkinöiden ja terhojen leviäminen eläinten avulla perustuukin massatuotantoon: niitä on yhtäkkiä tarjolla niin paljon, etteivät eläimet pysty syömään kaikkia vaan varastoivat pähkinöitä myöhemmin syötäviksi.
Närhi, orava, metsähiiri ja muut terhojen käyttäjät kätkevät saaliinsa sammalen ja karikkeen alle. Tammenterhot itävät jo syksyllä: kuori halkeaa ja sirkkajuuri tunkeutuu esiin. Pitemmälle kasvu jatkuu vasta seuraavana keväänä, jos terhoa ei talven aikana ole syöty tai sienet eivät ole sitä turmelleet. Runsaan ravintovaraston turvin taimien kasvu on nopeaa ja taimikuolleisuus pieni.
Sekä kotoista närheä että sen amerikkalaisia serkkuja koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että linnut muistavat hyvin kätkönsä. Kyse ei ainakaan pelkästään ole tietyistä maastomerkeistä, vaan linnuilla on päässään kätköistä kolmiulotteinen kartta, jonka avulla ne löytävät kätkönsä vaikka lumi olisi peittänyt useimmat maaston yksityiskohdat.
Kysyjän kylvökokeilujen epäonnistumisen todennäköisimpänä syynä pidän siementen liian pitkää kuivavarastointia. Terhot ja pähkinät pitää joko kylvää syksyllä pian keruun jälkeen tai varastoida viileässä esimerkiksi kosteaan sammaleeseen tai lehtikarikkeeseen kätkettyinä. Muutama viikko kuivassa huoneilmassa tappaa siemenen. Itse olen kylvänyt sekä tammenterhot että pähkinät syksyllä, ja itävyys on ollut hyvä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Koreasti pukeutunut närhi lienee saanut vanhan kansan käyttämän nimensä "paskonärhi" vierailuistaan ruokailemassa pihanlaidan avoimilla tunkioilla - ennen kompostiaikaa! Mutta kaunis närhi on. Tiilenpunaiset rinta, vatsa ja yläselkä sekä taivaan sini-musta-valkoinen siipi!
Puut tykkylumen täydellisessä peitteessä. Vapaat, sulat kosket. Auringonnousun aavistus punaa puut epätodellisen kauniiksi. Rapsakka pakkanenkaan ei pure, päin vastoin se tuntuu hyvältä. Tällaista oli viime viikon linturetkellä Kuusamossa.
Von Wrightin veljekset tallensivat maalauksiinsa paljon muutakin kuin romanttisia maisemia ja taistelevia metsoja. Tarkkasilmäiselle luonnonystävälle taulut ovat kuin pieniä retkiä eri maisemiin tai jopa lajitiedon saloihin.