Urjalassa heinäkuun alussa huomasimme illan pimentyessä heinikossa neonvihreänä loistavia pisteitä. Arvelimme niitä kiiltomadoiksi, mutta eläin olikin jokin peräpäästään käpertynyt hyönteinen. Loistava piste oli sen peräpään alla. En löytänyt sellaista kirjoista.

Kiiltomatohan se oli. Se on hiukan harhaanjohtavasta nimestään huolimatta hyönteinen, kovakuoriainen. Koiraita valollaan houkutteleva naaras jää toukkamaiseksi. Koiras on selvä kuoriainen, joskin sen peitinsiivet ovat varsin pehmeät, aivan kuten lähisukuisilla sylkikuoriaisilla. Myös koiraat ja täysikasvuiset toukat loistavat, mutta paljon heikommin kuin naaraat.

Valo syntyy entsyymitoiminnan avulla ja on hyvin tehokasta kylmää valoa. Vain kymmenisen prosenttia energiasta muuttuu lämmöksi, kun hehkulampussa suhde on päinvastainen, vain kymmenisen prosenttia muuttuu valoksi. Eipähän elävässä solukossa voisi muunlaista valoelintä ollakaan. Kiiltomadot ovat erikoistuneet syömään maakotiloita.

Lounais-Suomessa on harvinaisena tavattu toinenkin kiiltomatojen heimon laji, tuikemato. Se on kiiltomatoa selvästi pienempi, ja molemmilla sukupuolilla on pienet peitinsiiven tyngät.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi