Jo keskikesän sateiden aikana nurmikoille pullahtaa herkkusieniä, mutta nyt niiden aika on parhaimmillaan. Kaupunkien puistot ja nurmikot saattavat suorastaan pullistella komeita, paksumaltoisia puisto- ja peltoherkkusieniä, pienempiä nurmiherkkusieniä ja mahtavan komeita upeaherkkusieniä.
Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Jo keskikesän sateiden aikana nurmikoille pullahtaa herkkusieniä, mutta nyt niiden aika on parhaimmillaan. Kaupunkien puistot ja nurmikot saattavat suorastaan pullistella komeita, paksumaltoisia puisto- ja peltoherkkusieniä, pienempiä nurmiherkkusieniä ja mahtavan komeita upeaherkkusieniä.
Herkkusienet ovat sukuna helppo tunnistaa, mutta lajinmääritys on usein vaikeaa. Maasta noustessaan ne ovat kuin lumipalloja, mutta laakenevat sitten isoiksi lakeiksi. Jalka on tukeva ja siinä on usein riippuva rengas. Lajista riippuen lakki ja malto saavat vanhemmiten kellertävää tai punertavaa sävyä. Heltat ovat jo nuorena punertavat tai harmahtavat ja käyvät lopulta itiöiden kypsyessä lähes mustiksi.
Mutta ovatko ne syötäviä? Kehtaako sitä mennä kaupungin puistoon keräämään ”sampinjooneja”. Valistuksen ollessa vasta alkutaipaleissaan, saatettiin nurmikoilta ja tienvarsistakin herkkusieniä kerätä. Hyviä ne ovatkin. Mutta sitten keksittiin analysoida niiden raskasmetallipitoisuuksia ja niissä todettiin olevan lyijyä ja kadmiumia sellaisessa määrin, että niiden syönnistä oli syytä pidättäytyä.
Myöhemmin kun autoissa siirryttiin lyijyttömään polttoaineeseen, ei lyijyä ilmeisesti ole kerääntynyt herkkusieniin mainittavissa määrin, mutta raskasmetalleja kertyy vielä esim. teollisuudesta ja auton renkaista. Eipä siinä paljon menetä vaikka nurmikoiden herkkusienet jättäisikin keräämättä, mutta metsässä kasvaa kyllä herkullisia kuusenherkkusieniä Siinä onkin sitten oma ongelmansa, sekoitusmahdollisuus valkokärpässieneen!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki
Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.