Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Hiiripöllö on pitkäpyrstöinen solakka pöllö. Keltaiset silmät, valkoinen naama ja tummat päänkuviot aikaansaavat hiiripöllölle tyypillisen ilmeen. Kuva Aleksi Lehikoinen
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Vaeltavia hiiripöllöjä on havaittu syyskuussa aivan eteläisintä Suomea myöten. ”Normaalisti niitä alkaa näkyä enemmän vasta loka-marraskuussa”, kertoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.”Saattaa olla, että näin aikaisin etelässä nähdyt pöllöt ennakoivat suurempaa vaellusta.” Vaeltavien pöllöjen alkuperää ei tiedetä, ne voivat olla peräisin joko Pohjois-Suomesta tai Suomen itäpuolelta. Pohjois-Suomessa on nyt heikko myyrätilanne, joten nälkäiset pöllöt ovat mahdollisesti lähteneet liikkeelle etsiäkseen parempia ruoka-apajia.
Hiiripöllö on pohjoinen laji, jonka esiintyminen on riippuvainen pikkunisäkkäiden runsaudesta. Suuria hiiripöllövaelluksia tapahtuu vain kerran tai kaksi vuosikymmenessä. Edellinen isompi vaellus oli vuonna 2013. Osa vaeltaneista pöllöistä jäi tällöin koko talveksi etelään, ja näistä talvehtijoista ainakin yksi Kymenlaaksoon asettunut pariskunta onnistui pesimään keväällä.
Hiiripöllöjä kannattaa havainnoida nyt etenkin länsirannikolla. Merelle niiden ei tee mieli, joten saapuessaan rantaan ne jatkavat matkaansa rannikon suuntaisesti eteenpäin. ”Hiiripöllön nähdäkseen kannattaa tähyillä etenkin sähkö- ja valotolppia ja keloja”, Södersved vinkkaa. Pöllöt istuskelevat mielellään aukealla paikalla tolpan nokassa kyttäämässä saalista.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.
Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin.
Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.
Pöllöjen kiintoisasta sukukunnasta hiiripöllö on siitä hauska, että se liikkuu päivällä. Kun hiiripöllöllä lisäksi on pöllöksi aika pitkä pyrstö, vatsassa selvä poikkijuovitus ja se lentää aika suoraviivaisesti, on sitä aiemmin osuvasti kutsuttu myös haukkapöllöksi.