Pääkirjoitus: Luonto saa uudelta hallitukselta vain vähän
Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.
Kuva: Marika Eerola
Teksti: Jorma Laurila
Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.
Jo edellinen hallitus leikkasi soiden ja metsien suojelurahoja alle 40 miljoonaan euroon vuodessa, ja uusi hallitus kaavailee niiden karsimista 20 miljoonaan euroon. Stubbin pääministerikauden kokoomuslainen ympäristöministeri ajoi voimakkaasti vapaaehtoisen suojelun ensisijaisuutta. Nyt tälläkin tiellä on puomi. Suojelu tyssää, jos vain pienelle osalle arvokohteita tarjoavista voidaan maksaa korvauksia.
Suunnitelma Suomen ympäristökeskuksen Syken yhdistämisestä Luonnonvarakeskukseen Lukeen on arveluttava. Se voisi vaarantaa riippumattoman ja kriittisen tutkimuksen säilymisen ja myös rahoitusta halutaan leikata. Yhdistämisessä voisi kadota jopa puolet tutkimusrahoista, mikä lopettaisi suuren osan ympäristön tilan tutkimuksesta ja seurannasta.
Syke täytti maaliskuussa 20 vuotta ja toimintansa aikana se on merkittävästi edistänyt ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden tutkimusta. Se on lisäksi uskottava asiantuntijaorganisaatio.
Hyvää hallitusohjelmassa on se, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä, joskin ympäristöministeri on osa-aikainen, koska hän on myös liikenneministeri *. Synkässä paketissa toinen ilonaihe on, että Porkkalaan olisi näillä näkymin tulossa kansallispuisto.
* Lehden painoon menon jälkeen ministerien vastuunjakoa muutettiin niin, että sama ministeri toimii sekä ympäristöministerinä että maa- ja metsätalousministerinä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi Suomen Luonnon haastattelussa hallitusohjelman ehdotuksia kuntien vallan kasvattamisesta ja kuntalaisten oikeuksien pienentämisestä. Ehdotus Ely-keskusten valitusoikeuden poistosta huolestuttaa Tuoria. Ehdotusta kunnallisvalituksen poistosta Tuori pitää olennaisena heikennyksenä kansalaisten oikeuksiin: ”Se muuttaisi koko sen ajattelutavan, johon kunnallinen itsehallinto perustuu.”
Metsähallitus on päätöksellään viimeistelemässä soidensuojelun täydennysohjelman romuttumisen. Se on ilmoittanut karsivansa valtionmailla lailla suojeltavien soiden osuuden 6000 hehtaariin ja siirtävänsä omalla päätöksellään muun käytön ulkopuolelle runsaat 19 000 hehtaaria.
Vaalien alla vaadittiin ”turhan” sääntelyn purkamista. Äänessä olivat muun muassa Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan sääntelyn keventäminen on tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Mikä sitten on turhaa, jäi leijumaan ilmaan.
Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus. Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.