Tutkijat testasivat kaivoksen maaperään joutuneiden raskasmetallien sitouttamista energiapajuihin.
Kuva: Hermann Schachner / Wikimedia Commons
Teksti: Jouni Tikkanen
Suomalaiset ja venäläiset tutkijat ovat testanneet saastuneen maan puhdistamista pajua kasvattamalla. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia: Kenttäkokeissa pajut sitoivat hyvin Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivoksen maaperään joutuneita raskasmetalleja.
Tutkija Aki Villa Itä-Suomen yliopistosta laskee, että kaivoksen maaperä tyhjenisi sinkistä kuudessa vuodessa, nikkelistä kymmenessä vuodessa, kromista 25 vuodessa ja kuparista 50 vuodessa.
”Tämä lähtee siitä ajatuksesta, että maaperässä oleva metalli tulisi otettua sataprosenttisesti pajuihin. Se on hyvin ylimitoitettu arvio, koska maassa on luontaisestikin sinkkiä, kuparia ja muita metalleja”, Villa huomauttaa.
Maaperä puhdistuu, kun myrkyt sitoutuvat kasvavaan energiapajuun. Kuinka turvallista pajun polttaminen sitten olisi, kun siihen ovat kertyneet kaikki myrkyt?
”Se on hyvä kysymys”, Villa sanoo, ”Me ei olla vielä niin pitkällä näissä asioissa.”
Villan mukaan Ruotsissa jätevedenpuhdistamolla kasvatetun energiapajun tuhkaa on pidetty ongelmajätteenä. Tuhkasta voitaisiin kuitenkin myös eristää metalleja. Näin paju jatkaisi kaivostoimintaa ja kyse olisi eräänlaisesta ”biominingista”.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.