Rakkaalla asialla on monta nimeä, niin myös pajun kukinnolla. Kissan lisäksi pehmoista kevään merkkiä on verrattu myös lampaisiin, ja pässeihin, tietää Kotimaisten kielten keskus.

Pajunoksia kerättiin aikoinaan myös ruuaksi lampaille ja lehmille, ja niistä saatettiin tehdä vahvistavaa juomaa esimerkiksi vastapoikineelle hieholehmälle. Paju onkin vanha lääkekasvi, jonka tiedettiin auttavan kuumeeseen, päänsärkyyn ja reumatismiin. Nykyisin pajun kuoresta saatavaa salisyylihappoa, siis aspiriinia, tehdään keinotekoisesti.

Kristillisestä perinteestä taas juontaa juurensa pajun nimitys palmuksi, kun palmujen puutteessa on palmusunnuntaiksi kerätty täällä pohjolassa kotoisia pajunkissoja.

Keräsit sitten pajunkissoja, -lampaita tai -palmuja, kaikki näyttävät kauniilta maljakossa. Kohtuullinen pajunoksien kerääminen ei pajua liikaa satuta, se versoo helposti uudelleen. Pajuja myös kasvaa lähes kaikkialle maailmassa, vain Australiassa ja Etelämantereella ei pajunpässejä tavata.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi