Ensimmäiset siitepölyt pöllähtävät meille lepästä sekä pähkinäpensaasta ja ne ovat kaukokulkeumia useimmiten Keski-Euroopasta. Siitepölyhiukkaset ovat varsinaisia maailmanmatkaajia, sillä ne saattavat kulkea jopa tuhansia kilometrejä ilmavirtojen mukana.

”Pähkinäpensaan ja lepän kukinnan käynnistyminen ja eteneminen riippuu pitkälti lämpötiloista. Suomeen mahdollisesti saapuvat kulkeumat ovat tyypillisimmin peräisin Itämeren alueelta: Ruotsista, Saksasta, Puolasta tai Baltiasta. Tällä viikolla ilmat ovat lämmenneet ja tuulet puhaltavat Ruotsin suunnalta, joten erittäin vähäisiä määriä lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä on jo kulkeutunut Suomeenkin”, sanoo projektitutkija Jukka Reiniharju Turun yliopiston Aerobiologian yksiköstä.

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta ei ole vielä alkanut Suomessa. Paikallinen kukinta alkaa tavallisesti maaliskuun aikana.

Seuraa siitepölytilanteen kehittymistä Norkko.fi-sivustolta.

Lue lisää siitepölyhiukkasten ihmeellisestä maailmasta artikkelista Siitepölyn ydin.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi