Sitruunaperhoset talvehtivat metsissä varpujen ja muut kasvillisuuden seassa. Ne roikkuvat pää alaspäin puolukan tai kanervan varresta eivätkä etsi suojakseen kivenkoloja, kaatuneita puita tai puukasoja kuten nokkos- ja neitoperhonen. Vaikka tämän tietää, on silti hämmentävää nähdä sitruunaperhonen keskellä talvea kun pakkanen nipistelee poskipäissä. Katso upeat kuvat!
Kuva: Juha Jantunen
Sitruunaperhoset talvehtivat metsissä varpujen ja muut kasvillisuuden seassa. Ne roikkuvat pää alaspäin puolukan tai kanervan varresta eivätkä etsi suojakseen kivenkoloja, kaatuneita puita tai puukasoja kuten nokkos- ja neitoperhonen. Vaikka tämän tietää, on silti hämmentävää nähdä sitruunaperhonen keskellä talvea kun pakkanen nipistelee poskipäissä.
Tammikuun aurinko laskee metsän taakse jo iltapäivällä. Kotkan Ristiniemessä metsän aukoissa maata peittää hento lumikerros, puiden aluset ovat vielä täysin lumettomia. Pakkasta on 15 astetta ja kirkas taivas lupailee pakkasen yhä kiristyvän yön aikana. Syksyllä sitruunaperhonen on valinnut talvehtimispaikakseen metsänreunan kanervikon ja odottaa kevään lämmittävää aurinkoa täysin säiden armoilla.
Jos lunta on, se suojaa tehokkaasti maan rajassa talvehtivia hyönteisiä. Ilmavan lumikerroksen alla lämpötila pysyy lähellä nollaa kovillakin pakkasilla. Nyt kun Etelä- ja Keski-Suomessa lunta on hyvin vähän, punnitaan hyönteisten pakkaskestävyys. Jääkiteitä ei saisi muodostua ainakaan solujen sisälle, jossa ne rikkovat solurakenteita.
Syksyllä lyhentyvä päivä ja viilenevä ilma saa hyönteiset valmistautumaan talveen. Solujen vesipitoisuus vähenee ja tilalle tulee alkoholeja ja sokereita, jotka laskevat nesteen jäätymispistettä. Tavallisin ”pakkasneste” on glyseroli.
Solujen ulkopuolelle jääkiteitä voi jonkun verran muodostua. Hyönteisillä on erityisiä proteiineja ja suoloja, jotka toimivat kiteytymiskeskuksina sillä missä jäätä voi muodostua ilman haittaa. Jäätymisen aiheuttamia vaurioita vähentävät kiteiden kasvua hillitsevät proteiinit ja solukalvojen repeämiseltä suojaavat molekyylit.
Kaikesta huolimatta talvi verottaa huomattavasti hyönteiskantoja. Kaikilla pakkaskestävyys ei riitä varsinkaan, jos lumi ei ole suojaamassa kylmimpinä talviöinä. Jos lämpötila ja sää vaihtelevat paljon, myös hyönteisten ympärille voi kertyä jäätä. Jäätyessään laajeneva vesi tai pelkästään jään paino voi vaurioittaa, jos talvehtimispaikkaa ei ole valittu huolella.
Lumi suojaa hyönteisiä myös saalistajien katseilta. Sitruunaperhonen erottuu varsin hyvin tummien kanervien joukosta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.
Takatalvi aiheuttaa aina linnuille erilaisia hankaluuksia. Ravinnonhankinta voi vaikeutua tai estyä kokonaan, pesintä voi mennä myttyyn ja joskus täytyy lähteä paluumuutolle takaisin etelään.
100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Tänään 4. helmikuuta vietetään talviluonnon päivää ja nautitaan kaamoksen väistymisestä sekä keskitalven luonnosta.
