Kanadanhanhi on meluisa, rantoja sotkeva ja aggressiivinen mökkinaapuri. Toisaalta se on myös kiintoisa tulokas, arvokas riistalintu sekä monien muiden hanhi- ja sorsalintujen isovelityyppinen suojelija. Suomen kanadanhanhikanta on reippaassa kasvussa – kannan arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kuva: Jorma Laurila
Teksti: Mirva Uotila
Kanadanhanhi on meluisa, rantoja sotkeva ja aggressiivinen mökkinaapuri. Toisaalta se on myös kiintoisa tulokas, arvokas riistalintu sekä monien muiden hanhi- ja sorsalintujen isovelityyppinen suojelija. Suomen kanadanhanhikanta on reippaassa kasvussa – kannan arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kanadanhanhi on nimensä mukaisesti kotoisin Pohjois-Amerikasta. Lintuja tuotiin ensikerran Eurooppaan 1600-luvulla. Tällöin hanhia istutettiin Englantiin ja Ranskaan puistolinnuiksi. Linnut levisivät muualle Eurooppaan vasta 1930-luvulla, kun niitä alettiin istuttaa Ruotsiin.
Suomeen kanadanhanhi alkoi levitä Ruotsin kautta 1950-luvulla, mutta varsinaisesti kanta vakiintui vasta 1970-luvulla istutusten myötä. Tämän jälkeen kannan kasvu on ollut erittäin voimakasta: joinain vuosina hanhien havaintomäärät ovat jopa kaksinkertaistuneet. Nykyisin kanadanhanhet ovat levittäytyneet koko Etelä-Suomeen. Kanta on Vaasa–Savonlinna -linjalle asti kattava ja Ouluun asti harva. Kanadanhanhia arvioidaan olevan noin kahdeksantuhatta paria.
Pohjoismaalaisten kanadanhanhien geneettinen materiaali on hyvin suppea. Koko Norjan, Ruotsin Suomen ja Tanskan kanta on lähtöisin Ruotsiin istutetuista viidestä yksilöstä: neljästä englantilaisesta ja yhdestä pohjoisamerikkalaisesta. Sisäsiittoisuus ei kuitenkaan ole haitannut kannan kasvua tai terveyttä.
Suojeleva isoveli Amerikasta
Kanadanhanhi ei ole syrjäyttänyt Suomen alkuperäisiä lintulajeja eikä se tiettävästi kilpaile niiden kanssa elintilasta. Voisi sanoa, että monille linnuille kanadanhanhesta on enemmänkin hyötyä. Esimerkiksi haahkojen tiedetään toisinaan pesivän jopa metrin päässä kanadanhanhien pesästä. Muita hanhia kookkaampana ja voimakkaampana öykkärinä kanadanhanhi häätää reviiriltään kaikki uhkaavat muna- ja poikasrosvot, mutta antaa kaltaistensa lintujen olla rauhassa. Näin se tulee suojelleeksi koko naapurustoa.
Kanadanhanhien hyvä sopeutuminen Suomeen on silkkaa sattumaa. Ennen istutuksia kannan mahdollisia vaikutusta alkuperäiseen linnustoon tai ekosysteemiin ei arvioitu eikä istutuksia juurikaan valvottu. Ennen vieraslajisäännösten aikaa lintuja sai tuoda maahan ken halusi.
Koska kanadanhanhikanta ei kuormita ympäristöä eikä tiettävästi syrjäytä alkuperäislajeja, sitä ei pidetä ongelmallisena maahanmuuttajana. Myöskään kannan kasvua ei pidetä riskinä. Kanadanhanhi on arvokas riistalintu, ja kanta saadaan pidettyä aisoissa metsästyksellä.
Muuttomatkalle vasta pakon edessä
Kanadanhanhi on myöhäisimpiä muuttolintujamme. Niiden muuttosesonki alkaa vasta, kun ruoka on loppunut tai kylmyys pakottaa lähtemään. Leutoina talvina kanadalaiset saattavat jättää muuton väliin kokonaan ja sinnitellä Etelä-Suomessa kevääseen asti. Muuttomatkoillaan nämä hanhet eivät myöskään lennä pidemmälle kuin on tarpeen. Yleensä hanhet muuttavat vain Etelä-Ruotsiin tai kovina talvina Tanskaan.
Paikka- ja puolisouskollisena lintuna kanadanhanhet palaavat yleensä talven jälkeen synnyinseuduilleen pesimään tutun puolison kanssa. Paikkauskollisuus ja lintujen määrän oletettu kaksinkertaistuminen kuulostaa hankalalta yhtälöltä. Kannan kasvaessa lintujen ei kuitenkaan odoteta pakkaantuvan jo valmiiksi hanhia kuhisevaan Etelä-Suomeen vaan levittäytyvän pohjoisemmaksi ja syvemmälle sisämaahan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Tässä juttusarjassa esitellään Suomeen hiljattain kotiutuneita vieras- ja tulokaslajeja. Osa lajeista on hyväksytty erottamattomaksi osaksi paikallisluontoa, osasta tuntuu olevan vain harmia. Lajien istutukseen ja levittämiseen liittyy toisinaan erikoisia virheitä, väärinkäsityksiä tai silkkaa huolimattomuutta.
Piikki- eli kissamonni on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kissakalaksikin kutsutun uimarin selvimpiä tuntomerkkejä ovat neljä veikeää, tuntosarvimaista viiksiparia kalan kuonossa.
Seurasin hanhien muuttoa Hämeessä. Aurat elivät koko ajan ja kärkiyksilö vaihtui usein. Vaihtavatko hanhet säännöllisesti kärkiyksilön paikkaa? Milloin tulee saman linnun vuoro uudelleen? Liittyykö jatkuva honkotus parven järjestäytymiseen vai onko se yhteydenpitoa?
Valkohäntäkauris on hyvä esimerkki onnistuneesta vieraslajin istutuksesta. Laji ei ole vallannut kotoperäisten lajien elintilaa, tuonut sairauksia eikä se hirven tavoin aiheuta taimikkovahinkoja. Valkohäntäkauriista on 20 vuodessa tullut Suomen toisiksi merkittävin riistaeläin.
