Suora linja: Neljännes Itämeren talvilinnuista uhanalaisia
Itämeren suojelukomissio Helcom arvioi osana uutta Punaista kirjaa myös talvilintujen tilanteen. Miten allilla ja merikotkalla menee, Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta?
Kuva: Arto Juvonen / Lintukuva
Teksti: Antti Halkka
Itämeren talvilintujen uhanalaisuus on nyt arvioitu. Miten linnuilla menee, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta?
Huolestuttavaa on runsaiden lajien raju taantuminen. Allin talvikanta on vähentynyt peräti 75 prosenttia kolmessa sukupolvessa. Vuosina 1988–1993 talvikannan suuruudeksi arvioitiin 4,3 miljoonaa yksilöä, kun vuosien 2007–2009 laskennoissa niitä havaittiin enää 1,5 miljoonaa. Neljännes talvilinnuista on uhanalaisia ja osuus on yhtä suuri kuin Itämeren pesivillä lajeilla tai Suomen pesimälajistossa. Talvehtivien lintujen uhanalaisuusarviossa oli mukana 47 lajia, alalajia tai populaatiota. Näistä uhanalaisiksi arvioitiin 12 ja silmälläpidettäviksi neljä.
Minkä lintujen runsastuminen ilahduttaa?
Suurikokoisilla linnuilla menee tällä hetkellä hyvin. Kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, kanadanhanhi ja merikotka runsastuvat.
Miksi talvehtivasta lintujoukosta peräti 12 on uhanalaisia ja yhdeksän erittäin uhanalaisia.
Kaikkia vaikuttavia syitä ei tunneta. Esimerkiksi allilla syiksi tiedetään ilmastomuutoksen aiheuttama poikastuoton heikkeneminen Venäjän pesimäalueilla ja öljypäästöt sekä kalaverkkoihin hukkumiset Itämerellä.
Näkykö kaakkurin ja kuikan äärimmäinen uhanalaisuus Itämerellä myös pesimäkannassamme?
Kuikan pesimäkanta on kasvanut Suomessa tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Kaakkurin poikastuoton on todettu heikentyneen osassa Suomea, mutta pesimäkanta on pysynyt toistaiseksi vakaana.
Minkä takia haahkan ja pilkkasiiven talvikannat on arvioitu vielä pesimäkantoja uhanalaisemmiksi?
Molempien lajien pesimäkannat ovat taantuneet Itämerellä noin kolmanneksella, mutta pilkkasiiven talvikanta on taantunut yli kaksi kolmannesta ja haahkan 61 prosenttia. Haahkan kannanlasku liittyy suuriin poikaskuolevuuksiin, jotka ovat seurausta poikasten ja emojen heikentyneestä terveydentilasta. Pilkkasiipi kärsii myöhäisenä pesijänä runsastuneesta veneilystä. Molempia lajeja kuolee talvella runsaasti kalaverkkoihin ja öljypäästöihin. Arviolta 73 000 sukeltajasorsaa kuolee kalaverkkoihin Itämerellä vuosittain.
Onko metsästys syynä joidenkin Itämeren lintujen ongelmiin?
Metsästyksellä on ollut merkittävä vaikutus metsähanhen taantumiseen. Sen talvikanta on taantunut
50 prosenttia vuosina 1997–2009.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.
