Talvivaaralla on varastossa 8,5 miljoonaa kuutiota jätevettä. Yhtiö on menossa kevääseen 2014 vaikeassa vesitilanteessa.
Talvivaara on aloittanut vuoden 2014 taas vesiongelmissa. Vuoden alussa uutisoitiin, että yhtiö joutui säilömään niin sanotun kakkoskasan kiertoliuosta ja metallitehtaan paluuliuosta avolouhoksessa. Nämä väkevät liuokset kuuluvat normaalisti vain kiertoon, jossa malmista erotetaan metalleja.
Veden kokonaismääräkin on edelleen hämmästyttävän suuri. Suomen Luonnon Kainuun ely-keskuksesta saamien tietojen perusteella Talvivaaralla on varastossa edelleen noin 8,5 miljoonaa kuutiota jätevettä, vaikka jäteveden määrä oli tarkoitus vähentää vuodenvaihteessa viiden miljoonan kuution paikkeille.
Varastot jakautuvat elyn tietojen (osin niistä tekemäni arvion) perusteella mukaan seuraavasti suurimmista paikoista alkaen (tilanne 13. helmikuuta 2014 paitsi kipsisakka-allas 19.2. ja Lumelan allas vuoden 2013 lopussa):
Kortelammen pato 2 miljoonaa kuutiota Avolouhos 2 miljoonaa kuutiota Kipsisakka-altaat 1,39 miljoonaa kuutiota Latosuon pato 1,1 miljoonaa kuutiota Liuotuskasojen varoaltaat 0,5 miljoonaa kuutiota Lumelan allas 0,5 miljoonaa kuutiota Kuusilampi 0,4 miljoonaa kuutiota Eteläinen käsittelyalue 0,3 miljoonaa kuutiota Kärsälampi-Haukilampi 0,2 miljoonaa kuutiota
Miten Talvivaaran vesitilanne voi olla edelleen yhtä paha kuin aikaisemmin? Tällä kertaa vesiongelma johtuu osittain vuoden 2013 lopun poikkeuksellisen suurista sateista, mutta silloinkin taustalla on toisaalta myös se, ettei yhtiö ole varautunut luonnolliseen vaihteluun.
Mitä vesitilanne tarkoittaa? Se on iso haaste, sillä Talvivaaran pitäisi nyt tyhjentää pääosa kipsisakka-altaiden vedestä ja varautua lumen sulamiseen ja kevättulviin. Yhtiö ilmoittikin yrittävänsä nyt tehdä tilaa Kortelammen patoon, johon lumensulamisvesiä kertyy.
Toiseksi Talvivaaran koko vuoden päästökiintiöt voivat täyttyä jo aikaisin, koska jätevettä on sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 laskettava paljon. Ympäristöluvan sallimaa suuremman sulfaattimäärän laskeminen luontoon on jo ennestään yhtiön ehdottama keino, koska Talvivaara ei ole rakentanut jätevettä varten uusia altaita.
Kolmanneksi myös likaveden tuotanto jatkuu. Hyvä keino sen hillintään olisi saada laajat maapohjaiset varoaltaat tyhjiksi ja maaperä puhdistettua, jolloin niihin tuleva sade- ja lumensulamisvesi ei automaattisesti saastuisi. Nyt on tehty joitain puhtaan veden erottelutoimia, mutta saatu toisaalta saastutettua yksi maapohjainen allas lisää. Ei siis tarvita tehdasta tai vuotoa ongelmavettä tuottamaan, vaan sade tai sulamisvesi riittää.
Heinäkuisen vesienhallintasuunnitelman mukaan avolouhoksen ja Kortelamman padon vesimäärän pitäisi olla nyt noin miljoonassa kuutiossa. Molemmissa on siis Kainuun elystä saamiemme tietojen mukaan kaksi miljoonaa kuutiota. Uudessa Latosuon maapohjaisessa padossa on yli miljoona kuutiota.
Avolouhoksen vesitilanne on elyn insinööri Mika Pylvänäisen mukaan tarkasti seuraava:
”Veden määrä koko louhoksessa on yli 2 miljoonaa kuutiota, josta runsas 100 000 kuutiota pohjoisessa montussa, päärampissa yli 1,5 miljoonaa kuutiota ja eteläisessä louhoksessa noin 700 000 kuutiota.”
Aiemmin avolouhoksessa on säilötty vettä ja liuoksia lähinnä päärampissa eli isossa syvässä vesikuopassa (kuva alla). Nyt myös toisessa paikassa on siis 0,7 miljoonaa kuutiota.
Avolouhoksen pääramppi eli suuri vesikuoppa kesäkuussa 2013. Kuva Mikko Maliniemi/ Aviation Studio / Suomen Luonto.
Meille uusi tieto on myös, että vasta rakennettu Latosuon turvapato on melkein täynnä, sillä tilavuutta ylävedenkorkeuteen (HW) on enää noin 15% jäljellä.
”Latosuolla on vettä 1,1 miljoonaa kuutiota. |sinne] mahtuu tasolle HW 191,7 laskettuna vielä 180 000 kuutiometriä”, toteaa Pylvänäinen Suomen Luonnolle. Latosuon pato oli kesällä vasta rakenteilla ja siis tyhjä (kuva alla).
Latosuon uusi pato kesäkuussa 2013. Kuva Mikko Maliniemi/ Aviation Studio / Suomen Luonto. Latosuon padon valli näkyy vaaleana kuvan ylälaidassa. Kuvan alaosassa on liuosaltaita. Patoa tarvitaan niiden ja muiden pohjoisen suunnan altaiden vuodon varalta, mutta nyt se on suurelta osin täynnä.
Vuosi sitten yhtiö ilmoitti, että Latosuon turvapato tehdään ”varmuuden vuoksi”. Sen tarkoituksena on toimia pohjoisen suunnan altaiden turvapatona. Nyt se on jouduttu ottamaan vesienhallinnan osaksi, kuten muut varoaltaat jo aikaisemmin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Talvivaaran kaivosyhtiö otti tietoisen riskin kun se varastoi suuria määriä vettä kipsisakka-altaaseen sen käyttötarkoituksen vastaisesti. Tämä käy ilmi Onnettomuustutkintakeskuksen tänään julkaisemasta raportista. Suomen luonnonsuojeluliitto kiirehtii Talvivaaran altaiden tyhjentämistä, jotta uudelta suuronnettomuudelta vältytään.
Suomen Luonto kuvautti Talvivaaran kaivoksen ilmasta lokakuussa. Kuvat näyttävät, millaisia ongelmia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle siirtyi hoidettavaksi. Tällä hetkellä ratkaisut tehdän valtion rahoilla.
