Tutkimus: monimuotoinen luonto suojaa lasta atopialta
Maaseudulla asuva lapsi välttää kaupunkilaista todennäköisemmin atooppisen ihottuman.
Kuva: Pentti Rautio / Wikimedia Commons
Teksti: Jouni Tikkanen
Maalla elävä lapsi näyttää saavan elinympäristöstään suojaa atopiaa vastaan, kertoi akatemiaprofessori Ilkka Hanski tänään Helsingissä Tieteen päivillä. Hanski on tutkinut yhdessä laajan, monitieteisen ryhmän kanssa luonnon monimuotoisuuden vaikutusta lasten terveyteen.
Koealueena tutkimuksessa oli Pohjois-Karjala. Hanski ja hänen kollegansa valitsivat koehenkilöiksi lapsia Joensuun kaupungista, sitä ympäröivistä kylistä sekä kylien ulkopuolelta ja tutkivat heidän alttiuttaan atopialle. Atopia voi johtaa muun muassa atooppiseen ihottumaan, joka ilmenee ihon kuivuutena ja kutiamisena. Usein ihottumaan liittyy myös allerginen nuha.
Hanski ja hänen kollegansa piirsivät satelliittikuviin säteeltään kolmen kilometrin kokoisen ympyrän lasten kotitalon ympärille ja mittasivat alueen maankäyttöä.
”Yllättävän selkeä tulos on, että jos kodin ympärillä on paljon metsämaata tai maatalousmaata, atopialle herkistymisen todennäköisyys on kymmenen prosenttia, mutta kun metsän ja maatalousmaan määrä lähenee nollaa, todennäköisyys on 30 prosenttia.”
Toisin sanoen betoniviidakossa lapsten alttius sairastua on huomattavasti suurempi.
Hanskin ja hänen lääkärikollegansa Tari Haahtelan arvaus ilmiön syystä on, että lapsen immuunipuolustus kehittyy paremmaksi ollessaan kosketuksissa monimuotoisen luonnon kanssa. Tätä he kutsuvat biodiversiteettihypoteesiksi.
”Lapsi saa normaalisti alakautta syntyessään äidiltä aikamoisen mikrobiannoksen. Jo keisarinleikkauksella on isoja vaikutuksia lapselle, muun muassa astman todennäköisyys on sen avulla syntyneille suurempi. Mutta lapsen ja nuoren mikrobilajisto saa täydennystä myös myöhemmin, kun lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa”, Hanski kertoo.
Atopia-alttiudesta saatu tulos viittaa siihen, että lapsen ympärillä kannattaisi olla lajirikkaita viheralueita, joilla elää paljon erilaisia pöpöjä. Siksi Hanski ja Hahtela ovat tekemässä nyt vertailevaa tutkimusta luontopäiväkotia ja tavallista päiväkotia käyvien lasten terveydestä.
Tutkimuksen taustalla on kaksi merkittävää megatrendiä: Atooppisen ihottuman kaltaiset sairaudet ovat sotien jälkeen räjähdysmäisesti yleistyneet. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus on lehmän hännän lailla laskenut.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pitkäaikaiseen sairauteen kuollut akateemikko Ilkka Hanski tiesi jo lapsena haluavansa tutkijaksi. Hyönteisten keräily vei hänet mennessään. Suomen Luonto tapasi Hanskin numerossa 2/2016.
YK:n Cristiana Paşca Palmer myöntää, että luonnon monimuotoisuus hupenee tavoitteista ja sopimuksista huolimatta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että maapallo on vielä pelastettavissa.
Tänä kesänä Suomenlahden meritiimi tekee meriluonnon kartoitusta ihmisvaikutuksen alaisilla alueilla Helsingin seudun edustalla. Suomen Luonto pääsi mukaan seuraamaan tiimin sukellusta.
