Metsähallituksella on hallussaan maata 91 000 neliökilometriä ja vesistöjä 34 000 neliökilometriä. Tänä vuonna metsähallituskeskusteluun tuli uusi suuri luku: 129 700 – metsähallitusadressin kirjoittajien määrä.
Luonnonsuojelu on Metsähallituksen ydintehtäviä. Pallas–Ylläksen kansallispuiston Ruoppakurua. Kuva: Antti Saraja / Leuku
Teksti: Antti Halkka
METSÄHALLITUS hallinnoi kaikkien suomalaisten yhteisiä maita. Sillä on hallussaan maata 91 000 neliökilometriä ja vesistöjä lähinnä merellä 34 000 neliökilometriä – siis saman verran kuin Suomen järvien yhteinen pinta-ala. Koko pohjoinen Suomi on suurimmaksi osaksi valtion maata ja Metsähallituksen hallussa.
Yleisiä vesiä on esimerkiksi Saimaan, Inarijärven, Päijänteen ja Oulujärven selillä. Rannikkoamme reunustavat yleisvedet alkavat usein rantaviivan läheltä. Esimerkiksi Suomen Luonnossa 3/2016 esitellyn Porvoon Emäsalon kärjestä on yleisvesille vain muutama sata metriä. Metsähallituksen vesiä pitkin liikumme veneillä, ja ne ovat meriluonnon perusta.
Luonnonsuojelulle Metsähallitus on erityisen tärkeä, koska sen Luontopalvelut-yksikkö hoitaa maamme kaikkia luonnonsuojelualueita ja monia muita luonnonsuojelutehtäviä. Näiden tehtävien rahoitus ja ohjaus tulee ympäristöministeriöltä.
TÄNÄ VUONNA metsähallituskeskusteluun tuli uusi suuri luku: 129 700. Se on niiden ihmisten määrä, jotka allekirjoittamalla metsähallitusadressin ovat ilmaisseet huolensa valtionmaiden ja vesien tulevasta kohtalosta.
Huoli kohdistuu metsähallituslakiin, jossa toimitusjohtajalle ja Metsähallituksen hallitukselle keskitetään valtaa. Laki on tätä kirjoittaessani juuri menossa eduskuntaan. Tasapaino luonnonsuojelun ja kovien talousarvojen välillä siirtyy lakiuudistuksessa liiketoiminnan suuntaan.
Selvimmin tämä näkyy siinä, että yhteensä 26 000 neliökilometriä alueita siirtyy ehdotuksen mukaan pois luontopalvelujen taseesta. Suurin osa näistä on vesiä. Suoraan metsätalouden hallintaan siirtyy 400 neliökilometriä Ylä-Lapin virkistysmetsiä ja niin sanottuun kolmanteen taseeseen 3600 neliökilometriä Ylä-Lapin luontaistalousalueita.
Siirtyvät alueet ovat uudistuksen jälkeen Metsähallituksen talouspuolen näpeissä. Hakkuut helpottuvat. Maanjalostusyksikkö Laatumaa voi entistä helpommin ideoida alueiden ”kehittämistä”. Soranotto herkältä merenpohjalta tai rehevöittävä jättikalankasvattamo voivat olla jo suunnittelupöydällä. Valtion maiden vuokraus ja myynti yleistyvät myös tapauksissa, joissa luonnolle ja virkistykselle koituu selvää haittaa.
POHJOIS-SUOMESSA pelätään, että säästyneet virkistys- ja retkeilymetsät päätyvät muutosten takia hakkuisiin. Tämä ei useinkaan ole talouden etu, sillä metsät palvelevat tehokkaasti matkailua. Melko vähäisilläkin hakkuutuloilla voi syntyä paljon vahinkoa, koska erämaakokemus on Lapin ehkä tärkein vetovoimatekijä.
Metsähallituksen pitää yhä tasapainottaa toiminnassaan talouskäyttö ja luonnonsuojelu. Jatkossa tämän julkinen valvonta vaikeutuu. Merkittävät siirrot talouskäyttöön tai maanmyynnit täytyy huomata esimerkiksi budjettien liitteistä. Vahtikoira-palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Uuden metsähallituslain valmistelussa on vallinnut lähes täysi radiohiljaisuus. Mitä laista tiedetään, Suomen luonnonsuojelu- liiton puheenjohtaja Risto Sulkava?
