Pääsiäispupu tai pääsiäisjänis on toisinaan värikäs ja toisinaan vain värikkäästi pukeutunut jäniseläin jota tavataan lähinnä keväisin. Erikoislaatuisen siitä tekee se, että se munii värikkäitä munia. Pääsiäispupun munat ovat toisinaan suklaisia.

Eläimen munimiskäyttäytyminen vaihtelee. Se hiipii usein salaa asuntoihin, missä asuu lapsia ja munii erilaisiin piiloihin. Pääsiäisen aikoihin lasten kannattaakin etsiä asunnon piiloista suklaisia munia. Toisinaan se valitsee kauniin kulhon ja laskee kasan munia kulhoon.

Ensimmäiset pääsiäispupu havainnot, mistä on kirjallisia mainintoja, on tehty 1600-luvulla Saksassa. Tällöinkin se on jättänyt jälkeensä munia, mutta sen on havaittu munivan itse ensimmäisen kerran 1800-luvulla Yhdysvalloissa.

Pääsiäsipupu tunnetaan ainakin koko läntisessä maailmassa. Australia, missä on tunnetusti muutenkin hyvin ainutlaatuinen lajisto, on tässä poikkeus. Australiasta löytyy pääsiäispupun tavoin toimiva pussimäyrä, joka niinikään jättää jälkeensä makeismunia. Jänikset ovat Australiassa haitallinen vieraslaji.

Lepus paschaus

Luokittelu: Jäniseläin

Koko: Vaihtelee paljon yksilöittäin. Yleisimmin välillä 34–60 cm ja 1,5–5 kg

Jäljet: Kuten tavalisillakin jäniksillä, mutta toisinaan se loikkii vain taka jaloilla

Ravinto: Rairuoho, ohra ja vehnä oras. Syö myös voikukkia, ruohoa ja porkkanoita.

Lisääntyminen: Pääsäispupun voisi sanoa lisääntyvän kuin jänisten.

Levinneisyys: Yleinen kaikkialla läntisessä kulttuurissa Australiaa lukuunottamatta.

Tiesitkö? Pääsiäispupua pidetään myös hedelmällisyyden symbolina. Jäniksen nopea lisääntyminen yhdistettynä muniin tekee siitä erittäin väkevän hedelmällisyyssymbolin.