Villiruoka-asiantuntija Heikki Ruusunen kertoo parhaat vinkit loppusyksyn villivihannesten keräämiseen! Maistuisiko takiaisen juuri tai vuohenputki?
14.10.2014Teksti: Annakaisa Vänttinen
Villiruoka-asiantuntija Heikki Ruusunen kerää työkseen luonnon antimia. Ruusunen kirjoittaa kirjaa tammenterhojen hyötykäytöstä, järjestää villiruokakoulutusta ja ylläpitää villiruoka.fi-sivustoa.
Suomen Luonto kysyi Heikki Ruususelta villivihannesinnostuksesta ja pyysimme myös vinkkejä villivihannesharrastuksen aloittamiseen. Katso videolta konkreettisia vinkkejä syksyn villivihannesten keräämiseen ja hyödyntämiseen.
Miten päädyit villivihannesten pariin?
Vuonna 2009 päätin erinäisen tapahtumaketjun jälkeen lopettaa silloiset työni ja lähteä täysillä tekemään sitä mihin olen eniten tuntenut vetoa, eli Suomen luonnon tarjoamien villikasvien ruoka- ja rohdoskäyttöön. Opiskelin aihetta intensiivisesti kirjoista, netistä, kavereilta ja lyhytkursseilta. Sittemmin siitä on tullut työni. Terveysvaikutukset olivat myös suuri motivaattori. Entisessä elämässäni olin huomattavan ylipainoinen ja kärsin monista terveysongelmista kuten masennuksesta, astmasta ja kroonisista kivuista, joihin kaikkiin olen löytänyt ratkaisut luonnosta. Ekologiset arvot ovat myös minulle erittäin tärkeitä. Ruoka on suuri ympäristön kuormittaja ja omaa jalanjälkeään pystyy melkoisesti vähentämään käyttämällä paljon villiruokaa viljellyn sijaan.
Voiko syksylläkin kerätä villivihanneksia?
Loppusyksy on äärimmäisen otollista aikaa tutustua vaikkapa villikasvien syötäviin juuriin, kuten voikukkaan, kallioimarteeseen ja takiaiseen, koska maanpäälliset osat ovat tallella ja tunnistettavissa helposti. Sienten ja marjojen ohella myös monien kasvien siemenet ja pähkinät ovat käyttökelpoisia, niistä tärkeimpinä tammenterhot.
Mitkä ovat omat suosikkisi villivihanneksista?
Vaikea valita sadoista herkuista! Takiaisen, maitohorsman ja osmankäämin nostan tähän, koska niistä kaikista löytyy syötäviä osia alkukeväästä myöhäissyksyyn. Määrällisesti ne ovat myös minulle merkittävimpiä.
Suosikkireseptisi?
Näitäkin on vino pino, mutta tällä hetkellä ykkösenä on korvikekahvi tammenterhoista. Terhot kuoritaan ja liotetaan runsaassa vedessä 12-24 tuntia. Liotetut terhot paahdetaan 175-asteisessa uunissa tummiksi, jonka jälkeen ne jauhetaan ja uutetaan kuten kahvi!
Miten pääsee alkuun villivihanneksien poiminnassa?
Parasta aloittaa lähiympäristön kasveista jotka jo tunnistaa, kuten nokkosesta ja voikukasta. Parhaiten oppii kursseilla kokeneiden vetäjien avustuksella. Intohimoinen harrastaja käyttää kaikkia väyliä, kursseja, kirjoja, nettiä ja osaavia tuttavia. Tuntemalla jo vaikkapa 30-40 tärkeintä kasvia säästää melkoisesti ruokakustannuksissa!
Ruusunen kirjoittaa tällä hetkellä kirjaa tammenterhojen ruokakäytöstä. Aiheesta on julkaistu e-kirja, mutta nyt kerätään joukkorahoituksen avulla rahaa, jotta saataisiin julkaistua kovakantinen kirja. Lue lisää kirjasta ja joukkorahoituskampanjasta täältä: http://mesenaatti.me/tammenterhot-ruokana/
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Villivihannesten paras kausi on juuri nyt käsillä. Mitä sinä olet valmistanut villejä kasveja hyödyntäen? Jaa herkullinen reseptisi Suomen Luonnon lukijoille.
