Liito-oravat pystyvät juttelemaan keskenään ultraäänien avulla
Lähdimme tutkija Sanna Mäkeläisen mukaan etsimään harmaaturkkia.
17.10.2017Teksti: Mari Pihlajaniemi
Seisomme tutkija Sanna Mäkeläisen kanssa espoolaisen lähiömetsän laidassa. Tavoitteenamme on löytää liito-orava. Mäkeläinen kaivaa laukustaan detektorin. Mitä tällä lepakoiden havainnoimiseen yleensä käytetyllä laitteella on tekemistä liito-oravien kanssa?
Pohjoisamerikkalaisten liito-oravalajien on havaittu käyttävän ultraääniä sosiaaliseen kommunikointiin. Liitureiden tärkeimmät saalistajat, pöllöt, pystyvät myös kuulemaan korkeita ääniä. Liito-oravien ultraäänet ovat kuitenkin aavistuksen korkeampia kuin pöllöjen kuuloalue. Niinpä ovelat liiturit pystyvät keskustelemaan keskenään salaa pahimman vihollisensa huomaamatta. Meikäläisten liito-oravien osalta ei vielä tiedetä käyttävätkö ne ultraääniä, mutta Mäkeläinen aikoo ottaa asiasta selvää.
Liito-orava viihtyy varttuneissa kuusivaltaisissa sekametsissä. Sopivat metsät ovat vähentyneet, ja lajin Suomen kanta onkin arvioitu laskevaksi. Tiedot liiturien esiintymisestä ovat etenkin Etelä-Suomessa puutteellisia. Yöaktiivista puussa elävää otusta, joka jättää vain vähän jälkiä, on vaikeaa havaita – niin vaikeaa, että sen elinympäristöt ehditään usein muuttaa elinkelvottomiksi ennen kuin edes tiedetään lajin olemassaolosta.
Suomen Luonto lähti etsimään tätä piilottelevaa harmaaturkkia. Lue lisää 19.10. ilmestyvästä numerosta (SL 8/2017). Löytyikö liito-orava ja havaittiinko ultraääniä?
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.