Puuton suojavyöhyke voi ylläpitää veden laatua, mutta ei luontoarvoja

Perinteisesti on ajateltu, että suojavyöhykkeillä ylläpidetään hyvää veden laatua. Veden laadun ylläpitämiseksi riittää, että avohakkuun ja puron väliin jätetään riittävän leveä kaistale maaperää, jota ei muokata. Puut sen sijaan voidaan kaataa.

Perinteisesti on ajateltu, että suojavyöhykkeillä ylläpidetään hyvää veden laatua. Veden laadun ylläpitämiseksi riittää, että avohakkuun ja puron väliin jätetään riittävän leveä kaistale maaperää, jota ei muokata. Puut sen sijaan voidaan kaataa.

Perinteisesti on ajateltu, että suojavyöhykkeillä ylläpidetään hyvää veden laatua. Veden laadun ylläpitämiseksi riittää, että avohakkuun ja puron väliin jätetään riittävän leveä kaistale maaperää, jota ei muokata. Puut sen sijaan voidaan kaataa.

Kaistale ehyttä maaperä estää ravinteita, metalleja ja humusta huuhtoutumasta hakkuulta puroon. Pensaskerroksen ja puiden kantojen jättäminen paikalleen ehkäisee myös kivennäismaan eroosiota ja päätymistä puroon. Kirjoitin aiemmin hiekan aiheuttamista ongelmista puroissa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

 

Kaistale ehyttä maaperä estää ravinteita, metalleja ja humusta huuhtoutumasta hakkuulta puroon. Pensaskerroksen ja puiden kantojen jättäminen paikalleen ehkäisee myös kivennäismaan eroosiota ja päätymistä puroon. Kirjoitin aiemmin hiekan aiheuttamista ongelmista puroissa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Kaistale ehyttä maaperä estää ravinteita, metalleja ja humusta huuhtoutumasta hakkuulta puroon. Pensaskerroksen ja puiden kantojen jättäminen paikalleen ehkäisee myös kivennäismaan eroosiota ja päätymistä puroon. Kirjoitin aiemmin hiekan aiheuttamista ongelmista puroissa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Kaistale ehyttä maaperä estää ravinteita, metalleja ja humusta huuhtoutumasta hakkuulta puroon. Pensaskerroksen ja puiden kantojen jättäminen paikalleen ehkäisee myös kivennäismaan eroosiota ja päätymistä puroon. Kirjoitin aiemmin hiekan aiheuttamista ongelmista puroissa Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

Lapinpöllö saalistaa myyriä pellolla illan pimetessä. Kuva: Jorma Luhta / Leuku

Kaistale ehyttä maaperä estää ravinteita, metalleja ja humusta huuhtoutumasta hakkuulta puroon. Pensaskerroksen ja puiden kantojen jättäminen paikalleen ehkäisee myös kivennäismaan eroosiota ja päätymistä puroon. Kirjoitin aiemmin hiekan aiheuttamista ongelmista puroissa.

Yhtä ainoaa oikeaa suositusta ”vesiensuojelusuojavyöhykkeen” leveydelle ei ole, koska riittävä leveys riippuu maanpinnan muodoista. Jyrkemmissä kohdissa huuhtoumaa ja eroosiota tapahtuu enemmän. Myös maaperän kosteus vaihtelee pinnanmuodoista riippuen. Metsäkoneet painavat kosteille alueille helpommin ajouria, jotka voivat pahimmillaan luoda humusta ja ravinteita kuljettavia virtausreittejä suoraan puroon.

Esimerkiksi valtion metsänhoidon vesiensuojelusuositukset on laadittu nimenomaan veden laadun ylläpitämisen näkökulmasta. Puuttomat suojavyöhykkeet eivät kuitenkaan turvaa purojen monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa.

 

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

  • 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
  • lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
  • vain verkossa julkaistavat jutut.
  • näköislehden.
  • arkiston vuodesta 1941.

Digitilaus sisältää

  • lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
  • vain verkossa julkaistavat jutut.
  • näköislehden.
  • arkiston vuodesta 1941.

Suomen Luonto tekee hyvää!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!