Suomessa elää 55 luonnonvaraista muurahaislajia. Nyt esittelemme niistä kuusi yleisintä.

Riskilä on saaristomme viehättävimpiä lintuja.

Vaskitsa ei olekaan pelkkä vaskitsa. Uudet tutkimukset osoittavat, että yhden lajin sijasta niitä onkin Euroopassa neljä.

Sulaojan lähde, Teno, Utsjoen kirkkotuvat, muinainen uhripaikka Ukonkivi ja saamelaismuseo Siida avaavat seudun luontoa ja kulttuuriperintöä.

Käymme Telkkämäen perinnetilalla, Patvinsuon kansallispuistossa, Kolvananuuron rotkossa ja Höytiäisen kanavan suistossa.

Porin Yyteri on tuttu auringonpalvojille, mutta se on myös hämmästyttävän monipuolinen luontoretkikohde, jossa on laaja luontopolkuverkosto.

Lohella on ollut tenolaisille suuri merkitys ja sille on kehittynyt oma erikoissanastonsa.

Rakkolevä on pohjoisen Itämeren tärkeä avainlaji. Kun se voi hyvin, myös leväsiira, leväkotilo ja siloneula voivat hyvin.

Kysyimme kesäkuun numerossamme, onko meren metsiä luova rakkolevä palannut sinun mökkirantaasi tai tutun venereittisi varrelle. Saimme mukavasti havaintoja pitkin maamme rannikkoa.

Tutkija Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta on seurannut muurahaisia pikkupojasta lähtien. Nyt lapset kysyvät ja tutkija vastaa.

Kun ihminen hoitaa luontoa, myös luonto hoitaa ihmistä. Tähän perusajatukseen pohjautuu puutarhaterapia, johon Suomessakin nyt koulutetaan osaajia.

Kauan odotettu onnistunut pesintä Varsinais-Suomessa ilahduttaa, mutta kattohaikaralle sopivia alueita on meillä vähän.

Juha Sipilän ja vuonna 2007 aloittaneen Matti Vanhasen kakkoshallituksen syntyhetkissä on jotain samaa. Tuolloin porvarihallituksen ounasteltiin antavan kovat korvatillikat luonnolle, ja niin se tekikin. Keskustan johdolla lakkautettiin alueilta itsenäinen ympäristöhallinto ja se työnnettiin elinkeino- ja rahaministeriöiden ohjaukseen.

Kasvien väreillä on tarkoituksensa. Opi tuntemaan erilaiset pilvet ja poimi vinkit kesä antoisimpiin luontoelämyksiin.

Onko meren metsiä luova rakkolevä palannut sinun mökkirantaasi tai tutun venereittisi varrelle? Keräämme havaintoja rakkolevästä.

Lajin pohjoisraja kulkee Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajoilta Pohjanmaalle – vai onko se jo levinnyt tätä pohjoisemmaksi? Ovatko Etelä-Suomen vaskitsatyhjiöt todellisia? Entä onko laji harvinaistunut tai runsastunut seudullasi?

Suomen Luonnon kesänumerossa luvassa pilvikoulu! Kurssin käytyäsi opit tunnistamaan tavallisimpia pilviä, muun muassa Cumulus humiliksen, kauniin ilman kumpupilven.

Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.