Karhun aineenvaihdunta muuttuu talviunilla suljetuksi. Mitään ei mene sisään, eikä mitään tule ulos. Silti karhut kömpivät keväällä pesästään terveinä, naaraat monesti vielä pennut mukanaan.
Kun Hannu Hautala 19-vuotiaana nuorukaisena päätti ryhtyä luontokuvaajaksi, ei ollut muita hänen kaltaisiaan. Hautalalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 3.12.2014
Nyt on hyvä aika lähteä sammalretkelle! Metsiemme yleisimpiä sammalia tutkimalla näkee hienoja yksityiskohtia: palmuja, palmikoita ja unduloivia lehtiä.
Keltavahvero loistaa metsän siimeksessä kuin lamppu. Heiniä ja kuivia lehtiä siirtelemällä löytyy lisää pienempiä maan valoja. Olen sienessä, Samoin on sienen lakilla venyttelevä etana. Yli 90 prosenttia ruokasienistä jää keräämättä. Mutta on niilläkin ottajia.
Korvatunturi kohoaa Itä-Lapin erämaassa. Sen terävät huiput kuulostelevat Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeen rauhaa. Jäljistä päätellen tunturilla tallustelevat niin karhu, susi, ilves kuin ahmakin.
Kaavoituksen uhkaama Vartiosaari on tuntemattominta Helsinkiä. Lue Suomen Luonnon numerossa 3/2011 julkaistu artikkeli Vartiosaaresta ja sen luontoarvoista. Aihe on nyt ajankohtainen, sillä saareen suunnitellaan 5000-7000 asukkaan kaupunginosaa.
On pilkkopimeää. Laivan ja laiturin välissä ammottaa aukko, jonka päälle on asetettu jotenkuten kapea trukinlava. Taiteilen itseni ulos ja olen Jurmossa! Viimeinkin. Matka Helsingistä tänne Korppoon ulkosaareen on kestänyt kahdeksan tuntia. Olemme silti edelleen Suomessa, vaikka huomenna näen, että voisimme olla melkein missä vain. On marraskuun loppu.
Punakärpässieni ei ole myrkkysienistämme vaarallisin, mutta siihen liittyy enemmän tarinoita kuin yhteenkään muuhun sieneen. Wassonien hypoteesin mukaan kärpässieni tarkoittaa sientä, joka aiheuttaa kärpäsiä päähän, tekee ihmisen sekopäiseksi – ja sehän on punakärpässienen kiistaton ominaisuus. Artikkeli on julkaistu Suomen Luonnon numerossa 6/2012
