Ilmastonmuutos hankaloittaa käen pesintää. Käki on pesäloinen, ja yksilöt ovat erikoistuneet munimaan tiettyjen isäntälajien pesiin.

Käen kantava kukkuminen on hyvin tunnettu, mutta ulkonäkö ei välttämättä niinkään. Lintu on kukkunut niin laulujen sanoissa kuin kansanrunoudessa.

Oletko kuullut käen kukkuvan? Ilmoita havaintosi meille.

Katso videolta, millaista on käenpoikasen elämä pesässä ja miten leppälintuemo ruokkii nuorta käkeä.

Nyt Lintukaraokea pääsee testaamaan yhdessä kaverin kanssa. Tässä käen ja satakielen duetossa osat ovat selvät. Käki komppaa satakielen monimutkaista sooloa tasaisen kumealla kuk-kuulla läpi laulun.

Mökillä tai muuten luonnon helmassa juhannusta viettävät voivat nauttia käen kukunnasta – ja ihmetellä sen toistakin ääntä. Kukuntaa voi kuulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta jotenkin yöttömässä yössä se tuntuu kaikkein sykähdyttävimmältä. Kuuntele!

Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on itse aikoinaan varttunut. Suomessa leppälintu on yleisin käen kasvattajalaji, mikä on ainutlaatuista koko Euraasiassa, ja siksi meikäläiset leppälintukäet ovat geneettisesti aivan oma haaransa käkien kehityshistoriassa.

Minkä värisiä munia käki munii? Muniiko käki vain sellaisten lintujen pesiin jotka munivat saman värisiä munia? Vai voiko käki muuttaa muniensa väriä?

Miten käki oppii kukkumaan, jos se kasvaa leppälinnun pesässä? Eikö sen pitäisi kuulostaa leppälinnulta?