Kuuntele, kun urosilves kajauttaa kaksi kutsuhuutosarjaa.
Ilveksen kiima-aikana maalis–huhtikuussa urosilves voi vaeltaa naaraita etsien jopa kymmeniä kilometrejä yhdessä yössä.
Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia. Luhtakana vetelee gyk-gyk-gyk-pohjaisia, rytmiltään vaihtelevia sarjoja. Luhtahuitilla puolestaan on tasaisen iskeviä piiskansivalluksia, jotka voivat jatkua tuntikausia lyhyin tauoin. Kuuntele!
Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Satakieli seuraa melko uskollisesti partituuria. Kuuntele!
Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Kaulushaikara asustaa eteläisen Suomen lintuvesien tiheissä ruovikoissa. Ruskeasävyinen haikara on hyvin piilotteleva, ja useimmiten sen paljastaa kumea puhallusääni, jota on verrattu siihen kuin puhaltaisi pulloon. Kuuntele!
Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa Monet lintuharrastajat pitävät viitakerttusta maamme parhaana laulajana. Se on häkellyttävän taitava matkija ja mestarillinen improvisoija, lintumaailman jazzmuusikko. Kuuntele!
Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on itse aikoinaan varttunut. Suomessa leppälintu on yleisin käen kasvattajalaji, mikä on ainutlaatuista koko Euraasiassa, ja siksi meikäläiset leppälintukäet ovat geneettisesti aivan oma haaransa käkien kehityshistoriassa.
Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka. Kuuntele ääninäyte!
Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti- ja sekametsiä ja viihtyy erityisesti esimerkiksi koivua kasvavassa, rehevässä kuusimetsässä. Sirittäjä harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, eikä kovin yleisesti pesi juuri Oulua korkeammalla. Kuuntele ääninäyte!
Tiltaltti on saanut nimensä laulustaan, jossa lintu tiputtelee “tilt talt talt tilt tylt tilt talt…” Sarja etenee kirkkaan ryhdikkäästi, eikä laulua voi kovin helposti sekoittaa muihin Suomen lajeihin. Kuuntele ääninäyte!
Keväisin laulujoutsenten pesimävesiltä kaikuu kova metakka, kun reviirinomistajat karkottavat liian lähelle tunkeutuvia uudispareja loitommalle. Vapun jälkeen kailotus lakkaa, sillä reviirinrajat on käyty ja emot piileskelevät nyt pesiensä luona. Kuuntele komea ääninäyte!
Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme, jopa 70 senttiä pitkä. Lapinpöllön soidinääni on vaimeneva, hyvin kumea puuskutus ”huh-huh-huh…”, tavallisesti 8–12-tavuinen. Kuuntele lapinpöllön ääninäyte!
