Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.
Lähikaupat ovat taas trendi. Aukioloaikojen pidentäminen saattaa entisestään lisätä niiden suosiota.
Kaupan ylisuuri yksikkökoko palvelee kauppiasta, ei kuluttajaa. Tuotteiden jakelu- ja kuljetuskustannuksista osa on siirretty kuluttajille, jotka kantavat ostokset kotiinsa – autollaan.
Luin joulunpyhinä Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittamaa kirjaa Hyvän sään aikana. Toimittaja Hanna Nikkasen ohjauksessa syntynyt teos oli hidasta luettavaa, sillä joka luvun jälkeen piti pysähtyä pitkäksi toviksi pohtimaan lukemaansa.
Vuoden 2017 turhake paljastetaan tässä lehdessä. Loputtoman pitkä turhake-ehdokkaiden lista nosti taas esille kysymyksen hupenevien luonnonvarojen järkevästä ja kestävästä käytöstä. Kuka päättää, mihin raaka-aineita käytetään?
Kun lihaisien buffettien ja juhlaillallisten äärellä elänyt tasavallan presidentti twiittaa syövänsä lihaa vain kerran viikossa, silloin tietää, että suomalainen ruokakulttuuri on muutoksessa.
Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus. Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.
Metsähallitus on päätöksellään viimeistelemässä soidensuojelun täydennysohjelman romuttumisen. Se on ilmoittanut karsivansa valtionmailla lailla suojeltavien soiden osuuden 6000 hehtaariin ja siirtävänsä omalla päätöksellään muun käytön ulkopuolelle runsaat 19 000 hehtaaria.
Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.
Vaalien alla vaadittiin ”turhan” sääntelyn purkamista. Äänessä olivat muun muassa Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan sääntelyn keventäminen on tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Mikä sitten on turhaa, jäi leijumaan ilmaan.
Meret ovat muuttuneet kaatopaikoiksi: niihin päätyy vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa. Se tekee vakavaa tuhoa eliöstölle. Ongelma on noussut uudelle tasolle, kun on selvinnyt, että muovit hajoavat pieniksi muruiksi ja kuiduiksi, mikromuoviksi. Ne päätyvät ravintoverkostoihin ja lopulta ihmisenkin ravintoon.
Loppuvuoden myrskyt saivat aikaan vihdoin sen, mitä oli vuosia hartaasti toivottu. Voimakkaat länsituulet puskivat Tanskan salmista Itämereen lähes ennätysmäärän hapekasta ja hyvin suolaista vettä.
