Tuoreena myrkyllinen korvasieni on herkkujen herkku oikein käsiteltynä, mutta entä kun makuelämys ei vastaakaan aikaisempia kokemuksia korvasienestä. Oletko kenties kerännyt lehtokorvasienen, korvasienen lähisukulaisien?

Tuoreessa kuusikossa sinivuokkojen seurassa kasvava hytymaljakas ei jätä metsässä kulkijaa välinpitämättömäksi – jos sen sattuu löytämään.

Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.

Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki

Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.

Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle. Talvinääpikkä sen sijaan on selvä kevätsieni.

Heti kun maa lumesta paljastuu, voi löytää ensimmäisiä sieniä. Yksi ensimmäisistä on kahden – viiden sentin läpimittainen talvimaljakas, Urnula hiemalis.

Koivunkantosienen lakit ovat maukkaat, ja se on vieläpä hyvin satoisa ruokasieni, joka venyttää sienikautta mukavasti alkupäästä. Harmillista on sienen yhdennäköisyys myrkkynääpikän kanssa.

Harva tietää että herkkukauppojen säilykkeenä myytävä ”enokitake” onkin itse asiassa suomalaisessa luonnossakin yleisesti kasvava talvijuurekas.

Monilla sientenpoimijoilla on luontainen torjuntareaktio kantosieniin: ”en minä noita kerää, kun niitä on niin vaikea tuntea.” On totta, että monissa kantosienissä on oltava tavallista varovaisempi. Kitkerälahokka ja myrkkynääpikkä tiedetään myrkkysieniksi.

Suomuorakas herättää aina huomiota. Isot, usein ryhmissä kasvavat voimakassuomuiset lakit ovat päältäpäin erehdyttäneet sienten poimijan keräämään niitä jopa ukonsieninä, mutta alapinnan piikkisyydestä huomaa heti niiden olevan orakkaita. Syötävyystietojen ristiriitaisuutta on ihmetelty. Joskus se mainitaan jopa kahden tähden ruokasieneksi, toisinaan taas käyttökelvottomaksi.