Valokuvaaja Lauri Asanti näki heinäkuun puolivälissä Kirkkonummella arokotkan. Havainto on siitä mielenkiintoinen, että se tehtiin ulkosaaristossa merimetsoyhdyskunnassa, missä kotkanuorukainen vietti useamman päivän.
Kuva: Lauri Asanti
Teksti: Dick Forsman
Valokuvaaja Lauri Asanti näki heinäkuun puolivälissä Kirkkonummella arokotkan. Havainto on siitä mielenkiintoinen, että se tehtiin ulkosaaristossa merimetsoyhdyskunnassa, missä kotkanuorukainen vietti useamman päivän.
Nuoret arokotkat ovat ruoanhankinnassa opportunisteja, ne syövät mitä löytävät, eikä tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja arvatakseen, että kotka oli hakeutunut paikalle runsaan ravinnon houkuttamana. Merimetsoyhdyskunnassa poikasten ruokintakausi on juuri nyt vilkkaimmillaan ja puolustuskyvyttömiä poikasia on tarjolla satamäärin. Arokotkan lisäksi myös merikotkat ovat oppineet hyödyntämään tätä suhteellisen uutta ruokavarantoa.
Arokotka on Suomessa harvinainen vieras kaukaa Aasiasta. Nykyään se on meillä jokavuotinen vieras, lähinnä maan etelä- ja itäosissa, mutta havaintoja on myös kaukaa Lapista, jopa Jäämeren rannoilta asti. Havaintojen yleistyminen meillä johtuu lähinnä havainnoinnin tehostumisesta, maailmanlaajuisesti arokotkakanta on pikemminkin hiipumassa.
Lähes kaikki Suomen havainnot koskevat nuoria, edelliskesänä syntyneitä lintuja. Yksivuotiaat arokotkat eivät vielä pesi, joten niillä on aikaa kierrellä ja katsella maailmaa. Syvällisempi merkitys näillä matkoilla lienee mahdollisten uusien pesimäalueiden katsastaminen. Pesintä Suomessa lienee kuitenkin enemmän kuin epätodennäköistä, sillä aikaisemmin Euroopankin puolella yleisenä pesinyt arokotka on harvinaistunut alueensa länsiosissa tuntuvasti ja kanta on täällä enää hajaparien varassa. Keski-Aasiassa, Mongoliassa, Kiinassa ja Etelä-Siperiassa laji on kuitenkin edelleen runsaslukuinen sopivissa puoliavoimissa ympäristöissä.
Arokotkilla on tapana kiertää Suomea laajemminkin tänne saavuttuaan. Missähän tämä lintu nähdään seuraavaksi?
Kuva: Nuori arokotka. Useimmat nuoret arokotkat on helppo tunnistaa leveän vaalean siipijuovan perusteella, mutta joiltakin yksilöiltä juova puuttuu. Kuva: Dick Forsman
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
