”Lennä, lennä, leppäkerttu ison kiven juureen, siellä isäs äitis keittää sulle puuroo!” Kokeiltuani lorua pirkot tosiaan lähtevät poikkeuksetta lentoon. En ymmärrä muuta kuin että lorun ääniaallot aiheuttaisivat lennon, vai onko jokin muu syy?
Teksti: Kauri Mikkola
”Lennä, lennä, leppäkerttu ison kiven juureen, siellä isäs äitis keittää sulle puuroo!” Kokeiltuani lorua pirkot tosiaan lähtevät poikkeuksetta lentoon. En ymmärrä muuta kuin että lorun ääniaallot aiheuttaisivat lennon, vai onko jokin muu syy?
Tuo on niin hauska ja myönteinen tapa ja uskomus, ettei hyönteistieteilijän ole oikein mukava lähteä sitä ruotimaan. Jos nyt kuitenkin.
Lorua varmaankin aina kokeillaan kauniina päivänä, siis pirkon kannalta hyvässä lentosäässä. Toiseksi tehdään juuri niin kuin lentoonlähtö edellyttää. Pirkko pyrkii kävellen ylöspäin, ja kun sitten sormi on korkealla, pirkolla on lentäen hyvää tilaa ylöspäin. Kävellen se pääsisi vain alaspäin.
Lisäksi lämpimästä ihosta nousee leppeä ilmavirta, joka tekee pirkolle olot moitteettomiksi. Vielä lähettäjän runonlausunta ja hengityskin voivat lämmöllään innostaa pirkkoa, mutta hiilidioksidin vaikutukseen en usko.
Jos oikein kuivakkaiksi mennään, on muistutettava, ettei pirkko etsi isoa kiveä vaan reheviä kirvaisia ruohostoja tai pensaita. Eivätkä sen isä ja äiti ole sen kummemmin pitäneet yhtä ja ovat sitä paitsi jo kauan olleet manan mailla.
Siis pelkkää käyttäytymistiedettä ja fysiologiaa koko juttu!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Aurinko alkaa vähitellen vetää valkoista peittoa maan päältä syrjään. Eteläiset rinteet alkavat sulaa ensin. Lumi paljastaa pälvet, jotka ovat kuin suurennuslaseja kevään heräämiseen.
Keväällä kyyn nahka on ympäristön lämpimin paikka ja leppäkertut, hämähäkit ja luteet lämmittelevät mielellään käärmeen selässä. Käärmeen vaihtaessa paikkaa hyönteiset pitävät kynsin hampain kiinni lämpöpatjastaan.
Olimme syyskuun jälkipuoliskolla retkellä aurinkoisella kalliolla. Jäkälistä mönki esiin uskomattomia määriä leppäkerttuja. Niitä oli kallion laella todella paljon. Kokoontuvatko leppäkertut talvehtimaan suurina yhdyskuntina?