Ihmisperheessä sekä isät että äidit osallistuvat lasten hoivaamiseen. Samoin on muun muassa kääpiösimpansseilla eli bonoboilla: onhan niillä meidän ihmisten kanssa peräti 98-prosenttisesti samat geenit.

Veden allakin on huolehtivia isiä: esimerkiksi särmäneulakoiras huolehtii pikkusärmäneuloista ja useilla vesiluteilla ne ovat nimenomaan isät, jotka hoitavat jälkikasvua.

Laajaan turvaverkostoon luottavat puolestaan sudet, joiden pentujen perään katsovat naaraan ja koiraan lisäksi myös muut sisarukset.

Kullekin lajille on siis kehittynyt erilaisia vanhemmuusjärjestelmiä sen mukaan, mikä toimii parhaiten.

Lue lisää Eläinmaailman erilaisista isistä 10.11. ilmestyneestä Suomen Luonnosta.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi