Taas arvuutellaan, milloin ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään Hangon lintuasemalla.
Keväinen haahkapari Hangon lintuasemalla / Heikki Eriksson
Hangon lintuasema ja Tvärminnen tutkimusaseman haahkatutkimusryhmä järjestävät jälleen kilpailun, jossa arvataan, milloin ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään Hangon lintuasemalla. Haahkaveikkaus järjestetään nyt seitsemättä kertaa.
Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.
Talvien lämpötila vaikuttaa haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat, että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta. Leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään luokiteltu kannanlaskun takia Euroopassa silmälläpidettäväksi. Hangon ja Tvärminnen asemilla tehtävä tutkimus- ja seurantatyö antavatkin pohjaa lajin suojelutyölle.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Ivar HortlinginPieni lintukirja (WSOY 1927) kertoo haahkasta ja sen pesimistavoista. Kirjassa esitetään varsin ajatuksia herättävä arvelu: "Näyttää todella siltä kuin eräillä naarashaahkoilla olisi kehittynyt kauneusaisti – niin somasti osaavat ne asettaa pesänsä." Esimerkkinä tästä kirjassa on kuva "taiteellisesti järjestetystä" haahkanpesästä, jota kuin seppeleenä ympäröivät saunakukkamättäät. Saattaisiko haahkalla todella olla jonkinlaista kauneusaistia?