Jättipalsamia torjutaan tänä kesänä monin paikoin. Listaan jutun lopussa on kerätty eri puolella Suomea järjestettäviä talkoita – osallistu lähimpään tai järjestä omat!
Katso jutun lopusta lista jättipalsamitalkoista eri puolilla Suomea! Kuvat: Anna Tuominen
Teksti: Anna Tuominen
Olen menossa jättipalsamin kitkentätalkoisiin Herttoniemen Saunalahdelle. Päivä ei liene paras tähän tarkoitukseen, sillä sadekuurot ropisevat niskaan tasaisin väliajoin. Epäilen, josko tällä kelillä kukaan on lähtenyt vapaaehtoistöihin, mutta sitten rannan ruovikosta alkaa näkyä liikettä ja kuulua iloista puheensorinaa.
Kitkijäryhmä ei kaihda haastavaakaan maastoa.
Vieraskasvilajien torjuntatalkoita järjestetään tänä kesänä paljon. Saunalahden talkoot on järjestänyt Helsingin luonnonsuojeluyhdistys paikallisten Herttoniemi-seuran ja Herttoniemen siirtolapuutarha ry:n kanssa. Paikallisten apu on tärkeää, sillä he voivat seurata jo käsiteltyjen alueiden tilaa ja tietävät, missä kitkettävää on vielä jäljellä.
“Aina sinne jää joku yksilö. Jos se pääsee siementämään, se leviää ihan hirveän nopeasti”, kertoo Sirkka Tuorila, joka vastaa Herttoniemen siirtolapuutarha ry:n kautta haittakasvitalkoista.
Vaikka yleisesti puhutaan vieraslajien torjunnasta, kaikki puutarhakarkulaiset eivät sitä vaadi. Osa niistä kuitenkin aiheuttaa niin paljon haittaa kotimaiselle lajistolle tai ihmiselle, että toimenpiteisiin on syytä ryhtyä.
“Ne ovat parempia kilpailijoita, lisääntyvät liikaa ja syrjäyttävät kotimaiset lajit. Silloin luonnon monimuotoisuus vähenee”, Helsyn asiantuntija Christina Lindén kertoo. “Niiden mukana voi myös tulla muihin lajeihin tarttuvia tauteja.”
Tuorila painottaa kitkemisessä järjestelmällisyyttä ja hyvää suunnittelua. Kuljemme ruovikossa linjana rantaa pitkin ja keräämme vastaantulevat jättipalsamit. Märkä ruovikko kastelee kaikki läpimäriksi, mutta tunnelma on lämmin ja työ valmistuu nopeasti.
Jättipalsami sopii hyvin talkoilla torjuttavaksi. Sen oppii tunnistamaan nopeasti ja matalakin kasvi erottuu ruovikosta. Yksivuotinen kasvi on helppo nypätä juurineen pois.
Lindén kuitenkin varoittaa, että kitkentäpaikalle jätetty jättipalsami voi kasvattaa uudet juuret ja jatkaa kasvamista. Herttoniemessä tähän on varauduttu: kitketyt kasvit nostetaan lenkkipolun varteen ja Tuorila näyttää, miten ne tallotaan rikki, jotta ne eivät juurtuisi uudelleen.
Putkimainen jättipalsami kuivahtaa tallottuna nopeasti.
Tuorila oli mukana aloittamassa alueen jättipalsamitalkoita kymmenen vuotta sitten.
“Lahden pohjukka oli silloin aivan punaisena jättipalsamia”, hän muistelee. “Minäkin ihailin kauniita kukkia kun ilta-aurinko niihin paistoi, mutta sitten mediassa alkoi olla juttua ja havahduttiin tähän asiaan.”
Rannat perataan kolmesti kesässä, ja nykyään lahden pohjukassa selvitään säännöllisellä seurannalla. Talkoita jatketaan kuitenkin läheisessä metsässä vanhalla piha-alueella, jolta on löytynyt uusi esiintymä.
Uudella alueella kitkettävää riittää.
Työ ei lopu, mutta Tuorila kertoo silminnähtävien tulosten motivoivan. Myös ohikulkijat ovat antaneet hyvää palautetta. Niin ei kuitenkaan ole ollut aina. Lindén kertoo, että varsinkin ensimmäisinä talkoovuosina ihmiset puolustelivat näyttäviä ja pölyttäjille mieluisia kukkia.
“Ihmiset soittivat ja kysyivät, että eivätkö kaikki lajit ole yhtä arvokkaita,” hän kertoo.
Nyt vieraslajien haitat ovat yleisesti tiedossa, ja kaupungit kannustavatkin järjestämään talkoita myös omatoimisesti. Alta löytyy lista loppukesän jättipalsamitalkoista, niihin myös ensikertalaiset ovat tervetulleita oppimaan ja auttamaan lähiluonnon suojelussa. Lisää tietoa talkoista löytää netistä, ja monesti tapahtumille on tehty myös oma sivu Facebookiin.
JÄTTIPALSAMIN KITKENTÄTALKOOT
To 12.7. Etelä-Konneveden kansallispuisto
To 12.7. Eerolanlahti, Jyväskylä
To 19.7. Marjaniemen siirtolapuutarha, Helsinki
Ke 25.7. Lauttasaari, Helsinki
Ti 31.7. Karsikko, Joensuu
Ma 6.8. Herttoniemen Saunalahti, Helsinki
Ti 7.8. Kuralan Kylämäki, Turku
Ti 4.9. Herttoniemen Saunalahti, Helsinki
Ke 5.9. Lauttasaari, Helsinki
Jättipalsami täytyy kitkeä hyvissä ajoin ennen kukintaa. Lajintunnistukseen saa neuvoja paikan päällä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimitusharjoittelija kesän 2018 ajan. Kirjoittaa monenlaisia juttuja ja kuvittaa valokuvaamalla. Hulluna lajeihin, oli kyseessä sitten lintu, kasvi tai hyönteinen. Opiskelee Jyväskylän yliopistossa ympäristötiedettä, ekologiaa ja suomen kieltä.
Tutkija Antoinette J. Piaggio ja professori Gernot Segelbacher avaavat geeniteknologian mahdollisia sovelluksia lajien suojelussa. Vaikeita kysymyksiä on yhä pohdittavana.
Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?
YK:n Cristiana Paşca Palmer myöntää, että luonnon monimuotoisuus hupenee tavoitteista ja sopimuksista huolimatta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että maapallo on vielä pelastettavissa.
