Ilmeisesti ne tarttuisivatkin, mutta ne osaavat varoa. Liimapisaroita on vain verkon tietyissä seiteissä.
Ristihämähäkin verkossa on liimapisaroita vain spiraalimaisesti kiertävässä kehyslangassa; muihin osiin hämähäkki voi rauhassa tarttua.
Eräässä toisessa verkossa on maastalaukeavia lankoja, joiden alapäässä on liimapisaroita. Onneton saaliseläin nousee seitin mukana ilmaan ja laukoo yhä uusia liimaseittejä.
Liimapisaroiden jakaantuminen verkossa on siis perussyy, miksi hämähäkit eivät jää omaan verkkoonsa. Toinen asia lienee, että hämähäkin raajat ovat hienosti karvaisia eivätkä jää helposti kiinni liimaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Syksyisenä aamuna seitit paljastavat, että hämähäkit ovat olleet yöllä liikkeellä. Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten kahdeksanjalkaisia kavereita jää varmasti sinunkin luontopolkusi varrelle.
Auton takakontin päällä oli hämähäkki, joka osaa näytellä. Aina kun liikautin kättäni, se ojensi jalkansa eteen ja taakse suoriksi ja muistutti männyn neulasta. Mikä se on?
Olen huitaissut hyttysen kymmeniä kertoja hyyskässä hämähäkinseittiin, mutta vain kahdesti hämähäkki on saanut aterian. Yleensä hyttynen tovin päästä lähtee kaikessa rauhassa lentoon. Miksi hyttyset tarttuvat huonosti seittiin?