Keväällä näin Lounais-Suomessa kyhmyjoutsenen pesän, jossa yksi muna oli huomattavasti muita pienempi. Läheltä lähti kanadanhanhi. Voisiko tämä olla kanadanhanhen pesä, jonka kyhmyjoutsen on vallannut? Miten käy, kun poikaset kuoriutuvat ja yksi onkin kanadanhanhen poikanen?
Kuva: Roland zh / Wikimedia Commons
Teksti: Seppo Vuolanto
Keväällä näin Lounais-Suomessa kyhmyjoutsenen pesän, jossa yksi muna oli huomattavasti muita pienempi. Läheltä lähti kanadanhanhi. Voisiko tämä olla kanadanhanhen pesä, jonka kyhmyjoutsen on vallannut? Miten käy, kun poikaset kuoriutuvat ja yksi onkin kanadanhanhen poikanen?
Kyhmyjoutsenen pesässä (kuvassa) saattaa hyvinkin olla kanadanhanhen muna. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että kyhmyjoutsen valtaisi kanadanhanhen pesän. Jo paljon ennen munintaa kyhmyjoutsen aloittaa pesäpaikan etsinnän, ja kun se löytynyt, naaras kokoaa ruo’oista pesäkeon ja tekee pesäkuopan, johon alkaa munia. Lisäksi kyhmyjoutsen yleensä aloittaa pesinnän aikaisemmin, koska se pyrkii talvehtimaan mahdollisimman lähellä elinpiiriään. Joskus haudonta alkaa jo ennen jäiden sulamista, jos sulapaikkoja on jossakin lähettyvillä.
Kanadanhanhi sen sijaan talvehtii meillä harvemmin ja aloittaa pesinnän hieman myöhemmin kuin kyhmyjoutsen. Siksi on todennäköistä, että kanadanhanhi on muninut kyhmyjoutsenen pesään. Ehkä se on ollut matkalla munimaan omaan pesään, mutta jokin on estänyt sen ja juuri silloin kyhmyjoutsen on ollut poissa pesästään. Tai hanhi on vain sattunut kyhmyjoutsenen pesälle ja päättänyt munia siihen.
Monilla vesilinnuilla, myös hanhilajeilla, on todettu taipumusta munia muiden lintujen pesiin vähän niin kuin käellä. Tällöin kyseessä olisi siis loispesintä tai sen yritys.
Kanadanhanhen hautomisaika on neljän viikon luokkaa ja kyhmyjoutsenen viisi viikkoa. Hanhenmuna siis kuoriutuisi viikkoa aikaisemmin kuin joutsenen munat, olettaen, että se on munittu samaan aikaan kun kyhmyjoutsen on aloittanut haudonnan. Kyhmyjoutsen ei varmaankaan lopettaisi hautomista hanhenpojan kuoriutuessa, joten hanhenpoikanen leimautuisi hautovaan kyhmyjoutseneen ja jäisi ilman johdatusta ruokailupaikoille. Näin sen osana olisi menehtyä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lintujen poikasaika on kiireisimmillään, ja hyvien säiden ansiosta poikueet ovat isoja. Yksinäisiin poikasiin voi törmätä maastossa ja kaupungilla, mutta todennäköisesti niillä ei ole mitään hätää.
Viime vapun tienoilla Espoossa kaksi joutsenta kamppaili varttitunnin verran kolmannen seuratessa vierestä. En ole nähnyt ennen tällaista ”Suurten joutsenten tanssia” vaikka olen vuosikausia seurannut niitä. Oliko kyseessä soidinmenot vai reviiritaistelu?
Lintumaailmassa on varsin taitavia pesänrakentajia kuten pyrstötiainen tai kuhankeittäjä. Sepelkyyhky taas muistuttaa hieman ihmistä rakennusprojektissaan.