Pyydystimme hepokatin terraarioon. Sille eivät kelvanneet heinät ja oksat, mutta heinäsirkan se söi heti, eikä jäljelle jäänyt kuin kuivia kuoria. Onko hepokatti peto?
Kuva: ippitiilia / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Pyydystimme hepokatin terraarioon. Sille eivät kelvanneet heinät ja oksat, mutta heinäsirkan se söi heti, eikä jäljelle jäänyt kuin kuivia kuoria. Onko hepokatti peto?
Tapahtuneestahan ilmenee, että hepokatti on peto. Sen leukoja ei kannata mennä näpräämään, puraisu voi olla kova. Hepokatit kasvavat suuriksi kesän mittaan, ja niiden saaliiden koko kasvaa samaa vauhtia. Pienet toukat syövät alkukesällä pikkueläimiä ja joutuvat itsekin helposti saaliiksi. Loppukesällä ei muista hyönteisistä ole vaaraa, mutta päästäiset käyvät silmittömästi itsensä kokoisten hepokattien kimppuun.
Käsittääkseni hepokatit saattavat korkeintaan mutustella kasvien herkullisimpia osia. Tässä siis heinäsirkat ja hepokatit eroavat selvästi toisistaan; edelliset ovat varsin puhtaita kasvinsyöjiä, jälkimmäiset melko puhtaita petoja.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Lehtohepokatin löytäminen pihapensaasta on aina elämys. Komean näköinen ja kokoinen otus ei näyttäydy mielellään, ja sirityksen paikallistaminenkin on vaikeaa.