Hiipinän kansallispuisto perustettiin viimein Venäjälle
Yli 20 vuoden kamppailun jälkeen Venäjälle perustettiin Hiipinän kansallispuisto Kuolan niemimaan keskiosiin. Puisto on laajuudeltaan yli 80 000 hehtaaria.
Hiipinän kansallispuistossa on rikas kallioperä ja rehevä kasvillisuus. Kuva: Olli Turunen
Venäjä osaa yllättää ja usein myös positiivisesti. Venäjän hallitus perusti yli 80 000 hehtaarin laajuisen Hiipinän kansallispuiston helmikuun alussa. Puiston perustamista on yritetty yli 20 vuoden ajan ja välillä tilanne on näyttänyt toivottomalta.
Kuolan niemimaan keskiosissa sijaitsevan Hiipinän suojeluarvot ovat olleet laajalti tunnettuja. Alueen poikkeuksellisen ravinteikkaasta kallioperästä johtuen tunturilajisto on erityisen rikasta ja maisemat ovat Pohjois-Euroopan komeimpia. Hiipinän suurimpana uhkana ovat olleet alueen runsaista malmivaroista johtuen laajamittainen kaivosteollisuus ja hallitsemattoman retkeilyn seurauksena syntyneet metsäpalot.
Leiriläisiä Hiipinässä vuonna 2008. Kuva: Olli Turunen
Suomen luonnonsuojeluliitto on tukenut vuosien varrella alueella tehtyjä luontoselvityksiä ja paikallisten järjestöjen suojelutyötä. Luonnonsuojeluliitto järjesti Hiipinällä vuonna 2008 kansainvälisen luontoleirin, johon osallistui nuoria Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Nuoret tekivät alueella luontokartoituksia ja kampanjoivat kansallispuiston perustamisen puolesta, mikä huipentui leiriläisten yhteiseen mielenosoitukseen aluetta uhannutta kaasuputkea vastaan.
Venäjän poliisi pidätti leiriläiset koko yön kestäviä kuulusteluja varten ja määräsi lopuksi osallistujille sakot, koska ”heillä ei ollut mielenosoitukseen oikeuttavaa viisumia”. Myöhemmin tosin Venäjän oikeus totesi sakot aiheettomaksi ja mielenosoituksen lailliseksi.
Nuorten mielenosoitus vastusti kaasuputken rakentamista Hiipinän alueen läpi. Kuva: Olli Turunen
Venäjällä luonnonsuojelu on ollut vuosia alamaissa ja uusia suojelualueita ei olla juurikaan perustettu. Kuitenkin reilu pari vuotta sitten tapahtui muutos parempaan. Aivan lähialueillamme Venäjä on saanut viime kuukausina perustettua Hiipinän lisäksi myös Laatokan kansallispuiston ja Inkerinmaan luonnonpuiston. Näitä uusia suojelupäätöksiä voidaan pitää todella suurina suojeluvoittoina, koska näihin alueisiin kohdistui voimakkaita maankäyttöpaineita ja useat tahot olivat ankarasti vastustaneet suojelua.
Jatkossa Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla mukana tukemassa näiden uusien suojelualueiden hallinnon ja hoidon järjestämistä. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden myös Luonnonsuojeluliiton piireille tehdä rajat ylittävää yhteistyötä, mikä parhaimmillaan tukee myös omia suojelutavoitteita Suomen puolella.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kielsi Mawsonia kairaamasta suojelualueella Lapissa. Yhtiön edustaja on kertonut heidän ehtineen porata muutamia kymmeniä reikiä.
Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta.
Espoon Mynttilässä sijaitseva Högaberget on arvokas metsäalue, jonka kruunaavat omaleimaiset upeat vanhat männyt ja kelot. Lähes sadan hehtaarin metsäalueen eläimistö, puusto ja muu kasvillisuus luovat alueelle erämaisen leiman. Nyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava uhkaa alueen upeaa luontoa.